tiistai 3. syyskuuta 2019

Tavoitteena vaatekaappi yhdellä silmäyksellä - no ehkä kahdella


Vaatekaapistani on kesän aikana hävinnyt ehkä kolmannes vaatteita - paitoja, farkkuja ja mekkoja. Värikartalla suunta näyttää tällä hetkellä siltä, että värikkäät saa lähteä (lukuunottamatta paria punaista =)) ja luonnonläheisen väriset jäädä. Poistoon on lähtenyt myös melkein kaikki ne inasen liian pienet tai suuret.

Voiko sitä tavoitteeksi sanoa, että tahtoisin nähdä vaatteeni yhdellä vilkaisulla tai ehkä kahdella. Että tulisi enemmän käytettyä niitä jokaista, jonka löytämisestä olen erityisesti ilahtunut. Että tulisi enemmän yhdisteltyä juttuja. Että osaset toimisivat erilaisina komboina. Että kaapista ei löytyisi niin monta kertaa yllätyksiä - siis onko mulla tällainenkin ja näin ihana!

Olen myös hankintoja tehdessäni, jos mahdollista, niin vieläkin kriittisempi. Vain harvat ja valitut tarttuvat enää mukaani kirppareilta.

 

Kukonaskelkuvioinen jakku on Lindex collection for woman eli jo varmaankin vaate yli parinkymmenen vuoden takaa. Lyhyet jakut on siitä mulle ongelmallisia, että en osaa käyttää niitä housujen kanssa tai että sitten paidan pitää ainakin olla pitkä, joka taas johtuu siitä että vain harvat housut istuu mulle.

Mutta hameiden ja mekkojen kanssa jakut on kivoja käyttää. Tämä jakku on neulosta, joten se käy neuletakin korvikkeesta.

Jakkuihminen en oikein vieläkään osaa olla siinä perinteisessä mielessä, mutta neulosjakut ja erilaiset pidemmät liehukkeet on mukavia. Ehkä se avainsana on sitten rentous.


-----

blazer / Lindex collection for women / second hand
shirt / Nanso / second hand
denim skirt / finnish vintage
shoes / old


torstai 29. elokuuta 2019

Parsin ja korjaan


Kasa, laatikollinen, pussillinen korjausta tai parsimista odottavia vaatteita? Kuulostaako tutulta?

Määrä joka kasvaa, kun ei oikein saa tartuttua. Kunnes sitten yhtenä päivänä korjaat kerralla neljä vaatetta. Ompelet nappeja ja parsit neuleesta reiän ja tikkaat purkautuneen hihansuun.

Mulle käy just näin. Ensin en saa aikaiseksi ja sitten kertarykäisyllä innostun ja saan paljon aikaan.


Tästä kirppikseltä ostamastani PTA:n silkkipaidasta puuttui alunperinkin alin nappi. Koska alkuperäiset napit ovat silkkipäällysteiset, en mitenkään voinut saada paitaan samanlaista korvaavaa. Vaihtoehtona olisi ollut vaihtaa koko nappirivi, mutta en halunnut luopua noista upeista silkkisistä. Sen sijaan etsin nappilaatikostani mahdollisimman kankaaseen sulautuvan värisen ja ompelin sen korvaamaan puuttuvan (ylin kuva).


Puoli vuotta hiusten kasvatusta on mennyt melko kivuttomasti. Ensimmäinen hiuskriisi iski tässä viikolla. Tuntui, että tukka on hullusti, vaikka sitä kuinka yrittäisi laittaa. Näissä kuvissa kuitenkin se viikon hyvä hiuspäivä.

Ongelman ydin saattoi olla siinä, että olen pessyt hiukseni viime aikoina mulle liian hoitavalla shampoolla, joka on jättänyt hiukseni mielestäni mähmäisiksi. Vaihdoin shampoomerkkiä ja siitä lähtien on hiuksistoni voinut taas paremmin.

Hiusten kasvatus siis jatkuu, vaikka sitten välillä mietin, että esimerkiksi Megan Rapinoen pinkki taaksepäin kammattu lyhyt tukka olis kyllä aika makee KLIK


P.S. Tämä neuletakki odottaa vielä parsijaa ja yhtä nappia.

P.P.S. Oletko sinä innokas vaatteiden korjaaja tai onko sinulla joku kenelle voit viedä korjattavaksi ja parsittavaksi?


----------

jeans / Cheap Monday / Red Cross Charity Shop
silk shirt / PTA / Red Cross Charity Shop
sneakers / Pomar
earrings / Patiini Handmade
cardigan / Finnkarelia / handmedown from my sis-in-law

torstai 22. elokuuta 2019

Finnkarelian villatakki


Viime sunnuntain museokirpparilla oli päätehtäväni myydä omia vaatteita ja esineitä ja olla vilkuilematta vieraisiin pöytiin. Onnistuin siinä melkein hyvin, paitsi että tein hankintoja saman telttakatoksen alla kirpparipöytää pitäneeltä kälyltäni.

Satuin kysäisemään, onko sulla yhtään neuletakkia myynnissä ja mitämitä, kälyn laatikosta löytyi tämä harmaa kotimaisen Finnkarelian villatakki, täyttä villaa. Ihanan ohutta villaa, joten menee kivasti takin allakin.

Pikkasen neuleessa olisi paikattavaa ja hitsi, kun olen surkea ryhtymään parsimishommiin. Vaikka pitäis heti.



Ylläni ensi kertaa joskus viime keväänä löytämäni hame. Hame on kotimaista merkkiä Ermiso Ky ja tulee Lahdesta. Enstituntumalla ajattelin, että hameen materiaaleissa olisi pellavaa tai puuvilla, mutta se olikin polyesteri-puuvilla-viskoosi-sekoitetta. Mitoiltaan se istuu minulle kuin hansikas ja vyötäröllä on juuri sopivasti tilaa, että sen alle saa sujuttaa paidan, kuten paidat hameiden kanssa käytän.


-------

vintage hat / Fredrikson / Holmström Second Hand
vintage cardigan / Finnkarelia / handmedown from my sis-in-law
vintage skirt / Ermiso Ky / second hand
shirt / H&M / second hand
shoes / Vagabond / second hand

perjantai 16. elokuuta 2019

Tiukoissa hihoissa takki auki palellen - bikertakin ongelmat


Kertokaa ny, ootteko löytänyt bikertakin itsellenne sillee, että ootte olleet tyytyväisiä heti kerrasta takin istuvuuteen?

Tämä on mun bikertakki nro kolme tai kolme ja puoli, jos lasketaan yksi mokkainen sellainen tosi lyhytselkäinen malli. Sain takin kaverini "pussista" siis tuosta sukulaispiireissäni lanseeratusta satunnaista materiaalia olevasta kantovälineestä, joka usein sisältää itsellä/perheellä käyttämättä tai pieniksi jääneitä vaatteita ja ennustaisin, että tulevaisuudessa enenevässä määrin myös esineitä.

Pussin aukaistessani olin kyllä hämilläni ja niin iloinen yhtä aikaa. Miten kaverini voikaan luopua jostain näin hienosta takista ja ihan iliman.




Mutta niihin istuvuusongelmiin bikerin kanssa.

Ykköseksi nostaisin takkien hihat, jotka on järjestään mulle liian kapeita siis, että kyllä sinne takin alle jonkun ohuen paidan saa, mutta mä haluan mahduttaa sinne myös neuleen tai hupparin tms. lämmintä, ilman että ahistaa ja ilman tunnetta kuin hihoihin olisi lykätty heinäseipäät.

Toisena takin pituus eli se jää usein mulle liian lyhyeksi. Sanoisin, että takin pituuden pitää kohdata normaalikorkeuisten housujen vyötärö, jos jää lyhyemmäksi, niin ei kiva.

Hartialinjan kanssa olen myös ollut ongelmissa tai oikeastaan sen aiheuttaa takkiin usein kuuluvat olkapoletit vai miksi niitä kutsuu. Itse en tykkää, miten ne tekee hartioistani kuin ladonovet, etenkin kun olen vartalomallia I.

Neljänneksi vyötärönympärys. Jos takki istuu hartioista ja on muuten kiva, en saa vetskaria kiinni tai saan, mutta takin vyötärö nousee melkein jonnekin korviin ja näytän kuin neljännellä kuulla raskaanaolevalta. No okei, en ihan, mutta ymmärätte pointin.

Mutta jos asiaa miettii katukuvassa, niin montako kertaa ootte nähneet ihan kellään bikertakkia kiinni tai että takin alla olisi ollut muuta kuin ohut paita, että ehkä mä nyt vaan en kertakaikkiaan sovi katukuvaan ja olen liian järkevä.



Mutta hei, nyt mulla on biker, jossa kaikki on kohillaan! Kiitos Heli.


---------

biker / Asos / handmedown from my friend
sweater / Holmström Second Hand
jeans / Cheap Monday / Red Cross Charity Shop
hat / Fredrikson / thrifted
shoes / Pomar
 

tiistai 13. elokuuta 2019

Naurettavan pitkät bootcut-farkut


Oli aika jolloin minun oli mahdotonta löytää itselleni tarpeeksi pitkälahkeisia housuja. Nykyisin tarjontaa on jo paremmin ja erikseen long-mitoituksellakin etenkin farkuissa. Mutta kinthalla ne yli 80 senttiset lahkeet on edelleen, missään housuissa.

Nykyfarkkumuoti eli kapeat ja skinnyt lahkeet antaa paljon anteeksi pituuden suhteen. Ne oikeastaan ovat paremmatkin vähän vajaamittaisina. Pituutta en kaipaa myöskään porkkanamallin farkkuihin, onko ne samat kuin mamajeansit eli samat kuin viisnollaykköset.


Mutta silloin kuin bootcut oli pinnalla 2000-luvun vaihteessa, oli farkkujen ostaminen minulle yhtä piinaa. Tarpeeksi pitkiä lahkeita ei vain ollut. Maksimissaan pääsin siihen, että pituus riitti vielä ilman kenkää just ja just, mutta kengän kanssa housut jäi taas hölmönmittaiseksi.

Ehkä tästä traumatoisoituneena ostin kirppareilta vuosia farkkuja, joissa oli tarpeeksi pitkät lahkeet ihan vaan sillä, kun sattui löytymään. Sittemmin olen asian kanssa rauhoittunut. Mutta kyllä vieläkin tarkastan kaikki housut, joissa lukee lapussa long.

Tämän parin farkkuja sain ystävältäni. Näissä on ihan hirmupitkät lahkeet, jopa melkein liian pitkät.

Reilun pitkä bootcut-malli, eikä mitään kulutuksia tai muita tämän päivän hömpötyksiä, kirvoitti kahdeksanvuotiaassani kunnon naurut:

Mikkä nuo on, kysyi hän käkättäen.


-------

jeans / Stocker / handmedown from my friend
t-shirt / Marimekko / thrifted
cardigan / Impuls / Holmström Second Hand
sneakers / Pomar

torstai 8. elokuuta 2019

Melkein koko asua vanhaa kotimaista


Vielä paljon kesää pukeutumisessa, onneksi. Ehtiihän sitä syksypukeutumista sitten taas usein pitkälle jouluun. Valkoinen jakkuni on ollut hakemassa uutta tulemista vissiin vuoden verran varastossa. Jotenkin kun sen viime syksynä puin pariin otteeseen, jäi molemmista kerroista sellainen blääh, enpä tiedä, olisko jakku sitten kuitenkin jonkun toisen vaate. Mutta täällä vielä, uudelleen kokeilussa. Uskon, että vaate saa jäädä sittenkin.


Saappaat ja laukun ostin Hämeenlinnan Fidasta samalla reissulla, kun olimme katsomassa Metallicaa ja sukuloimassa serkkuni luona. Yritin hokea itselleni Fidalla, että en tarvitse saappaita, en tarvitse saappaita, mutta hävisin itselleni. Kuka nyt oikeasti pystyisi vastustamaan kävelykoroilla varustettuja italialaisia nahkasaappaita, joissa on nahkavuorikin. Ei kukaan. Etenkään kun pari maksoi vain kympin.


Kirppareilta löytämistäni Nanson t-paidoista on ollut tänä kesänä minulle paljon iloa. Taidan omistaa niitä kolme ja just niitä 80-90-lukulaisia malliltaan neliöitä ja lyhyenlaisia. Näissä kuvissa ylläni on pilkullinen, vaaleaan minttuun taittuva.




-------

Paljon muuten vanhaa kotimaista tässä asussa.

Finnish vintage:
jacket / Tuomiss
denim skirt
t-shirt / Nanso
hat / Tella
earrings / Aarikka

boots are Italian and bag don't know where from / both thrifted

perjantai 2. elokuuta 2019

Nahanluontia


Koskahan olisin viimeksi tehnyt heräteostoksia ja ihan oikeasta kaupasta. En muista. Mutta nyt mulle kävi niin, että lähdin kaupunkiin aikeissa ostaa kesähousut. Ajatuksissani näin jotkut chinos-tyyliset, vaaleansävyiset jopa pastelliset. Että kävelen kirpparin sijaan ihan oikeaan kauppaan ostoksille.

Ekaksi ajattelin käydä Marimekossa ja meninkin sinne. Liikkeessä olikin yllättäen ihan tosi huonosti etsimäni kaltaisia housuja (siis ei ollenkaan). Mutta sitten näin myyjällä nämä ylläni olevat mustat, sovitin ja tykkäsin. Olen vältellyt jo pitkään tekokuituja, joita nämä housut pitkälti on. Mutta toivon, että Marimekon vaate on niin laadukas, että housut tulee kestämään hyvinä vuosia. Plus että myyjä oli tykännyt omasta paristaan ja kehui housuja tosi mukaviksi.

Mistä päästään siihen myyjään, joka oli aivan I-HA-NA ja taitava. Sanoisin, että oli juuri tämän myyjän ansiota, että ostin housut (ja yhden t-paidan..). Hän palveli juuri silloin koko liikettä yksin, hoiti jokaisen asiakkaan, hymyili ja oli kaikille ystävällinen. Sanoisin, että heippa budjetit, kun kohtaan hyvää asiakaspalvelua =)

En nyt siis saanut kevyitä kesähousuja, mutta syksyhän tässä on edessä, joten ehkä tämä meni nyt just hyvin.

Paita / vanhaa Nansoa


Sandaalit oli samalla reissulla tavallaan myös heräteostos. Olisin pärjännyt tämän kesän vielä vanhoilla Eccoillani, mutta koska alessa tuli vastaan tälläiset kivat kruusatut, ostin sandaalit ensi kesääkin jo ajatellen.

Okei, no jos nyt totta puhutaan, niin ehkä tälläinen holtiton ostelu ei ole ihan sattumaa, vaan ehkä taustalla on jonkunlainen halu uudistua. Olen siivonnut paljon vanhaa pois kaapeista, sekä vaatetta että tavaraa. Tehnyt tilaa. Tehnyt tilaa tuoreille ajatuksille, uusille tuulille (ja uusille vaatteille). Luonut nahkaani.


--------

pants / Marimekko Elena
vintage shirt / Nanso
sandals / Imac / Kookenkä (Sale)

torstai 27. kesäkuuta 2019

Vähemmän somea - vähemmän tyyliärsykkeitä


Olen onnistunut välttelemään tietokoneelle istumista varsin tehokkaasti koko kesäkuun ja siksi varmaan blogikin on levännyt. Kesäkuu alkoi ylioppilasjuhlilla, joiden jälkeen melko nopeaa vietin melkein koko viikon Rovaniemellä lentopallon Power Cupissa. Josta toivuttua, lähdimme kesälomamatkalle Pariisiin. Loppukesälle ei ihan hirveästi ole suunnitelmia - mutta ajallisesti ehkä kuitenkin aika paljon jalkapallohuoltajuutta ripauksella Metallicaa.


Muutamia asukuvia on jäänyt julkaisematta ja eka mietin, että aika on ajanut kuvien ohi tai ainakin kesä kevään. Mutta sitten toisaalta taas, aika ei aja tyylini ohi. Vuodesta toiseen kuljen samoissa vaatteissa, joita piristän uusilla kirppislöydöillä.

Tämän postauksen asu on siitä mielenkiintoinen, että voin nyt näin jälkeen päin todeta eläneeni keväällä kokeilukautta. Kokeillen runsaita kerroksia ja tietynlaista huoletonta ja hulvatonta värien ja kuosien yhdistelyä.


Kevät oli selkeästi eräänlainen mielentila, pukeutumisen mielentila. Hauska ja vallaton. Sillä en ehkä enää pukisi tätäkään asua näin runsaasti, vaan jotain muuttaen - keventäen.


Ei sillä, etteikö mieleni olisi edelleen hauska ja vallaton, mutta olen rauhoittunut selkeämpiin linjoihin ja yksinkertaisempaan tyyliin.

Sellainen asia juolahti tässä juuri nyt mieleeni, että voiko sillä olla jotain merkitystä, että viimeinen kuukausi on kulunut vähemmän blogissa ja myös vähemmän koko somessa. Vähemmän jatkuvaa tyyliärsykettä, enemmän eläen as I am.

P.S. Ja vähemmän somea, enemmän kasvimaata, kukkapenkkiä ja kirjojen lukemista.



perjantai 31. toukokuuta 2019

Lakki ja sulkakorvikset - pohjalaista käsityötaitoa



Olen kierrellyt nyt kirppareilla silmät auki etsiskellen kesäksi uutta olkihattua. Löysinkin jo yhden mahdollisen, mutta se oli kokoa liian pieni. Tykkään, että hatuissani saa olla vähän väljyyttä, vaikkakin se on huono yhtälö tuulen kanssa.

En ole löytänyt olkihattua, mutta löysin tämmösen Tella-merkkisen lippahatun. Lakki on juuri oikeaa kokoa ja olen käyttänyt sitä aika paljon viime viikkoina heti sen ostettuani.

Tella KLIK tulee Kurikasta ja valmistaa hattuja jo neljännessä sukupolvessa.

"Tellan toimitusjohtaja ja pääsuunnittelija Liina-Maria Lönntorh seuraa hänen isoisänsä ja isoisoisänsä jalanjälkiä jatkaen Tellan tarinaa. Hän uskoo, että paikallisesti ja eettisesti tuotetut hatut, jotka on valmistettu ekologista materiaaleista ovat asioita, jotka tekevät Tellasta erityisen.", kerrotaan yrityksen kotisivuilla.

Ja voi, onhan siellä mallistosivulla KLIK silmille karkkia, itse kuvatkin jo niin kauniita ja tunnelmallisia.



Sulkakorvakorut ostin, kun vein kahdet kengät ja yhden laukun luottosuutarilleni KLIK Seinäjoella. Oli tosiaan vain tarkoitus asioida korjauspalveluun liittyen, mutta tiskillä ollut korvakoruteline sai minut melkein unohtamaan, miksi olin alunperin tullut.

Nahasta käsintehdyt sulkakorvakorut, tasselit ja vaahteranlehdet olivat suutarin itsensä tekemiä lukkoja myöden. Väreissä oli valita luonnonsävyjä ja kirkkaampia. Olen monesti suunnitellut tasselikorvisten ostamista, mutta aina se on jäänyt. Lopulta jätin vain korjattavat asiani suutarille, korvikset telineeseen ja poistuin. Ajatus kuitenkin jäi mieleeni kytemään ja kun palasin viikon päästä hakemaan kengät ja laukun, ostin korviksetkin. Piti ostaa tasselit, mutta päädyin lopulta näihin sulkiin.





torstai 23. toukokuuta 2019

Liehuvat liepeet ja jaloissa uudet tennarit


Ei voi minkään. Olen hurahtanut löysiin jakkuihin ja takkeihin, joiden liepeet liehuvat tuulessa. Tämä toiseksi viimeisin hankintani on ihan hullu väreiltään ja kuosiltaan ja malliltaan, mutta mä olen vain niin rakastunut.

Pitkään kaapissa ollut persikkainen paitakin somalla kauluksella pääsi vihdoin käyttöön tämän jakun myötä, joka mätsää paidan värin kanssa.



Etsin jo viime kesänä itselleni kaupunkitennareita, mutta en löytänyt sopivia. Olen parisen vuotta seurannut kotimaisen Pomarin suunnittelun kehitystä ja ihastunut joka mallistossa useisiin pareihin. Viimeksi talvella kiiltonahkaisiin maihareihin.

Kevään korvalla bongasin Pomarin instasta herkullisen vihreät mokkatennarit, joiden siivittämänä päädyin yrityksen nettikauppaan. Siellähän oli vaikka mitä potentiaalisia kesäkenkiä. Simppeleitä malliltaan ja väreiltään, moneen tyyliin sopivia.

Lopulta päädyin LEHTI-nimiseen malliin, jota oli saatavilla graniitinvärisenä ja sinisenä. Kengän materiaali on eläväpintaista tweediä.

Kiinnostavan suunnittelun itseäni ilahduttaa merkin kotimaisuus ja kenkien vastuullinen valmistus niinkin lähellä kuin Virossa.

maanantai 20. toukokuuta 2019

Supikkaat - suutarin kautta koristeesta käyttökengiksi


Käytän aika vähän koruja. Toisinaan innostun pujottamaan sormiini sormuksia. Kaula- ja rannekoruihin taivun lähinnä juhlatilaisuuksien alla. Mutta korviksista tykkään ja niitä käytän päivittäin. Siinä kun hammaspesu kuuluu aamurutiineihini, niin kuuluu myös korvisten valinta. Saatan jopa päivän mittaan vaihtaa parin toiseen.

Useimmiten korvalehtiäni koristaa Aarikan korvikset. Tykkään puun keveydestä. Tämä korvissani oleva vaaleanpunainen hiiripari on jäänyt tyystin käyttämättä. Ekana ajattelin kirjoittaa tähän, etten oikein pidä tästä mallista. Mutta kun tarkemmin ajattelen, niin pidänhän, ainakin niin paljon, etten halua luopua.






Sininen kotelomekko on vintagea ja itseommeltu. Mekko on hyvin pelkistetty ja leikkaukseltaan sellainen, että se on helppo pukea vetämällä vain ylleen. Siinä ei itseasiassa ole pukeutumisvetskaria, -neppareita tai mitään muutakaan. Pikkasen olen mekon tekokuituisuuden kanssa kysymysmerkkinä. Kun en tykkää, että vaate yhtään hiostaa. Katsotaan saako tästä joku toinen itselleen soman mekon.


Ostin useampi vuosi sitten kirpparilta kahdeksalla eurolla supikkaat. En ole käyttänyt niitä kuin pari kertaa, sillä nahkapohja oli niin kovettunut, että kenkiä voi kutsua tappoliukkaiksi. Kulkeminen niillä oli hipsuttelua. Viime syksynä mulla meinasi lähteä jalat alta ihan nurmella kulkiessa.

Nyt vihdoin sain kiikutettua supikkaat suutarille ja siellä niihin laitettiin kumiset puolipohjat. Kengät pääsee nyt eteistä koristamasta kunnolla käyttöön.

perjantai 17. toukokuuta 2019

Kuka oli Kurt Kellermann osa 2



Kun edellisen ja sen ensimmäisen kerran löysin kirpputorilta Kurt Kellermannia olin kerrasta myyty. Kirjoitin aiheesta blogiini maaliskuun lopulla KLIK. Ei mennyt kauan, kun selaillessani SPR:n kirppiksen hamerekkiä, pilkisti kaiken sen mustan seasta joku houkutteleva kuosi. Tartuin vaatteeseen ja kiskoin esiin upean grafiikantöiden kaltaisin printein koristellun hameen.

Jep, olin taas myyty. Olen ollut aika monta kertaa myyty tänä keväänä =)


Kokokin osoittautui omakseni. Hameessa on edessä napitus ja sivuilla taskut. Laskokset edessä ja takana tuovat hameeseen mukavaa muhevuutta.


Ja kuten otsikko antaa osviittaa, olemme jälleen Kellermannin äärellä.



Mutta kuka ihmeessä oli Kurt Kellermann? Missä ja koska hän vaikutti?

Niin Mua verkkokaupan sivulta samaista merkkiä olevan tuotteen kohdalta löytyy, että Kellermannia olisi valmistettu Suomessa.


------

sweater / MEXX / Holmström Second Hand
hat / Fredrikson / Holmström Second Hand
skirt / Kellermann of Scandinavia / Red Cross Charity Shop
home made legwarmers / Red Cross Charity Shop
shoes / Vagabond (old)


maanantai 13. toukokuuta 2019

Superhelppo mokkanauha-asuste



Siitä on parisen vuotta, kun kävin haastattelemassa yo-kirjoitusten aikaan abeja ja yhdellä haastateltavista oli kaulaan rennosti kietaistuna ohut nahkainen nauha. Asuste jäi mieleeni ja ajattelin, että voisin samaa joskus kokeilla.



Aikaa vierähti. Ehkä sitä nauhaa olisi saanut ostettua ihan käsityökaupasta, mutta niin kiire minulla ei asian kanssa missään vaiheessa ollut. Muutamia viikkoja sitten silmiini osui kirpparilla pieni muovipussi, jonka päällä luki "mokkanauhaa noin 170 cm 2€". Siinä se oli, mun asusteeni.


Nauha on niin pitkä, että se pitää kietoa kaksi kertaa kaulan ympärille, jos jättää sen päät tähän tyyliin vapaasti.

Tykkään, että tästä tuli aika kiva asuste ja varmasti monen mekon ja paidan kaveri etenkin nyt keväällä ja kesällä.