tiistai 6. marraskuuta 2018

Oma tyyli on koko ajan ollut tässä


Tiärättäkö, mä kuulkaa luulen löytäneeni oman tyylini. En sitä olekaan etsinyt kuin koko ikäni eli jo, voi kauhia, vuosikymmeniä. Mikä se mun tyyli sitten on? No se on lopulta hyvin klassinen ja suora. Luonnonläheisiä värejä. Hyviä leikkauksia. Ommeltuja vaatteita. Hyviä materiaaleja. Kiva, jos kotimaista vintagea. Unohtamatta aina silloin tällöin ripausta rokkiasennetta.




Mulla on vaatekaapin lisäksi vaaterekki, jossa pidän puolipitovaatteita. Olen yhä enemmän ihastunut siihen pieneen määrään rekillä pyöriviä vaatteita ja siinä samalla karsinut pikkuhiljaa jotain pois kaapista.

Ongelmallista kait on se, että mä tykkään niin monesta tyylistä, mutta olen tajunnut, ettei mun tartte yrittää pukeutua niistä jokaiseen, vaan voin ihailla niitä vaikka instagramista muiden päällä.

Varmaan tässä on vähän sitäkin, että olen jo pitkään "pelastanut" vaatteita kirppareilta. En kestä sitä ajatusta, että jos mä en osta Polaa, Tuomea, Kaunotarta, kotiompelijoiden tuotantoa ja muita kotimaisen vaatetuotannon helmiä kirppareilta, niin on suuri riski, että ne menee roskiin. Huh, jo tässä kirjoittaessakin ajatus tuntuu pahalta.

Onnekseni olen löytänyt kanavan, mihin näitä helmiä voin tuupata eteenpäin ja jonkun toisen suureksi iloksi, niin mun ei tartte enää yrittää itse käyttää kaikkea tyylejä ja kivasti vaatekaappikin siinä samalla selkeytyy.



Sanotaan, että tyyli muuttuu ja tottavie se varmasti pitää jollain tavalla ja onneksikin paikkansa. Toisaalta taas, kun nyt oikein pinnistellen ajattelen, niin mun perustyyli on varmaan 13-vuotiaasta ollut tämä. Eli siis löysin oman tyylin, joka on ollut koko ajan tässä. Perustyylistäni olen sitten syystä ja toisesta versoillut sivupoluille, monesti heikon itsetunnon viemänä. Yrittänyt olla jotain muuta, että tykkäisin itsestäni enemmän ja joskus niinkin, että musta tykättäis enemmän.

Mitä sun matkalle omaan tyyliin kuuluu? 


 

2 kommenttia:

  1. Kylläpä olikin sellaisia ajatuksia, jotka minustakin tuntuu omilta. Juuri tuota minäkin olen tehnyt, että kotiin laahannut niitä löytöjä. Niitä joissa on sitä jotakin, mutta jotka eivät välttättä ole niitä parhaita minulle. Minun pitäsi taatusti toimia samoin, että jos joku vaate tarvii välttättä ottaa, sen voisi sitten viedä vaikka paremmille löytöpaikoille. Silti siinä saisi itse sitä löytämisen iloa, vaikka ei omaan kaappiin vaate jäisi:) Ja mitä omaan tyyliini tulee, olen viime aikoina ajatellut juuri sitä, että pidän oikeastaan niistä samoista jutuista, joista nuorenakin, eli 70-luvun lopun/80-luvun alun vaatteista. Käytin nuorena melko paljon hameita ja niin teen nytkin. Onhan välissä ollut vähän erilaisia vaiheita tietty, mutta jollakin tavoin ne mieltymykset on pysyneet samoina, vaikkakin välillä jossain siellä taustalla, kun muoti on muuttunut. Mukavaa viikkoa sinulle:) Kiva kun on sun blogi. Et mene vaateasioissa sen yleisen kaavan mukaan, vaan sulla on se oma tyyli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pukeutuminen on toiselle vain pukeutumista, mutta mulle se tuntuu olevan koko elämä muutoksineen ja tunteineen.

      Ja ihan samat sanat: Kiva kun on sun blogi! Tykkään seurata sun kirppislöytöjä ja vaatetuunauksia =)

      Mukavaa viikkoa!

      Poista