tiistai 25. syyskuuta 2018

Kauden avainsana: kerrospukeutuminen


Joku voisi sanoa, että mekoilla ja hamosilla on kylmä, kun lämpötila lähentelee nollaa ja menee sen alle. Mutta kyllä mä ainakin palelen enemmän farkuissa.
 



Kauden avainsanat ovatkin kerrospukeutuminen ja villa. Mä käytän mekkojen ja hameiden alla aina alusmekkoa, se jo itsessään luo turvallisen ja lämpöisen tunnun. Omani ostin jokunen vuosi sitten Nansolta KLIK sekä mustana että valkoisena. 

Alusmekon ylle lähden kerrostamaan sitten joko hameen, paidan ja villaneuletakin tai mekon ja villaneuleen. Kaula on mun herkkä kohta ja kuljenkin lähes poikkeuksetta huivi kaulassa kesät ja talvet. Oikein kylmillä keleillä myös sisätiloissa. Usein kaulaltani löytyy silkkiä.




Vielä vähän kylmemmillä talvipakkaskeleillä vedän legginsien tai sukkisten päälle Ruskovillan merinovillaiset pitkikset KLIK tai puolipitkät villahousut.

Hakusessa mulla on pitkä villakangastakki. Vielä ei ole tullut vastaan sopivaa. Onneksi en tunnusta jotain tiettyä vuosikymmentä, väriä, merkkiä tai mallia, niin mahdollisuudet löytää se oma kirpparilta ovat aina paremmat.

------

cardigan / Gudrun Sjöden / 2nd hand
skirt, made in Finland / 2nd hand
shirt / Peppercorn / 2nd hand
scarf / 2nd hand
beanie / my husband's
leggings / Neulomo
shoes / Pomar
earrings / Aarikka / 2nd hand 


tiistai 18. syyskuuta 2018

Tyylin nimi on skottimetalli


Ostan hyvinhyvin vähän ja harvoin vaatteita tai asusteita uutena kaupasta. Sitten kun ostan, sitten myös panostan. Viime talvena panostin Balmuirin villahuiviin. Hinta kirpaisi ja täytyy myöntää, että sillä kaupunkireissulla pistäydyin vain siinä yhdessä nimenomaisessa liikkessä, tein hankinnan ja poistuin kaupungista. Ei kahvittelua tai mitään muuta rahanmenoa.

Mutta kyllä olen iloinnut monesti tästä huivista. Värinsä puolesta se sopii kaikkien asujen kanssa ja ehkä tärkeintä, se on ihanan pehmeä, kuin untuvaa ihoa vasten. Olen käyttänyt huivia takkien kanssa, mutta lämpimimmillä säillä myös hartiahuivina. Todellinen lohtuvaate, johon kääriytyä vaikka lento- ja junamatkoilla.



En muista olenko käyttänyt tätä skottiruutuvekkihamettani vielä kertaakaan aiemmin. Täytyy myöntää, että en edes muista mistä hameen ostin ja milloin. Minulla alkaa olla niin paljon kirppisvaatteita, jotka tulee ja menee ja toiset pysyy, että alkaa muistikuvat osin olla hataria vaatteiden alkuperästä.

Mutta sen verran hameen alkuperästä, että se on kotiompelijan tekemä. Arvelisin, että iältään vaate menee ainakin 3-4 vuosikymmentä taaksepäin, kun tarkastelee vetoketjua ja hameen ripustuslenkkejä. Yhtä kaikki se tuntuu villaiselta sekoitteelta. Tykkään sen pituudesta ja mallista tosi paljon.



Vanhat tyttömaiharini alkavat olla, en nyt sanoisi että tiensä päässä, mutta jo nuhjuisen näköiset. Tekisi mieli hankkia uudet, mutta en ole vielä päässyt itseni kanssa päätökseen, olisiko malli enemmän rouheampi maiharityyppi vai jatkaisinko sirommalla tyttömaiharilinjalla.

Sekin vielä, että mistä ostaisi ja minkä merkkiset. Kengän pitää olla kestävä, silmää miellyttävä sekä istua jalkaan kuin sukka. Vagabond on ollut jo vuosia suosikkimerkkini ja katsoin, että heillä oli syysmallistoon tullut maihareita. Vagabondilta voisin tilata sovittamatta. Dr Martens kiinnostaisi myös, mutta en tiedä, minne asti minun pitäisi matkustaa, että pääsisisin sovittamaan. Nykyiseni ovat Andiamon, mutta ehkä sanoisin, että näitä ei ole luotu kestämään äidiltä tyttärelle..

Olisiko suositella muita merkkejä? 

-----

homemade skirt / 2nd hand
jacket / Freaky Nation
sweater / H&M / 2nd hand
scarf / Balmuir
shoes / Andiamo

torstai 13. syyskuuta 2018

Punainen takki ja kruusatut housut



Punainen takkini on saanut paljon kehuja. Erityisesti pirteä punainen väri, joka kuulemma myös luo kivaa hehkua kasvoilleni. Ostin takin kesällä Vaasan torikirppikseltä muutamalla eurolla. Vähän kyllä emmin tuon värin kanssa, kun kyllähän sen takin väri nyt pitää olla musta tai tummanvihreä tai harmaa... No ei kyllä tartte olla, vaan kokeilen punaista.

Lähtökohtaisesti tumma perusväri on helppo yhdistää kaikkien muiden värien kanssa, joten siksi kait sitä hankkii tummia päällysvaatteita. Ja voisiko sellainenkin asia vaikuttaa kuin, että tummaan on helpompi piiloutua toisin sanoen värikäs hahmo erottuu massasta. Ja taas, mitäs sitten jos erottuu iloisen kirjavasti

Nyt pari viikkoa takki käytettyäni olen todennut sen passaavan monenlaisen asun kanssa ja monenvärisen. Kyllä ei ole sinisen, valkoisen ja punaisen yhdistelmän voittanutta. Mutta hyvin passaa punainen myös keltaisen ja ruskean kanssa.



Housut nappasin mukaani lähetyskirpparilta pari viikkoa sitten. Jälleen kerran kuvio meni niin, että ensin ihastuin, sitten laskin housut takaisin hyllyyn vain napatakseni ne uudelleen mukaani, tarjosin ystävälleni, laitoin släktloppiskasaan, emmin kokoa, päätin sovittaa, ihastuin palavasti ja otin käyttöön. Tuo pitkä rimpsu kuvaa muuten aika hyvin kirppisvaateproseduuriani - mutkallista ihastumista.


Saumojen kruusoo on ihana, mutta hitsi vieköön herkkä vaatteiden tai kameralaukun tarroille. Niin kuin kuvasta näkyy, osumaa on saanut ja mikä ei näy kuvassa niin monesta kohtaa vasempaa lahjetta. En ole vielä, mutta kokeilen jos saisin langoituksen siistimmäksi neulan avulla pujottamalla. Saksiminen ehkä olisi katastrofi.

-----

trousers / H&M / 2nd hand
men's sweater / Hugo Boss / 2nd hand
jacket / Red Label / 2nd hand
silk scarf / Fida
shoes / Andiamo (old)
 

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Milloin käytetty vaate on kallis?


Milloin kirppisvaate on kallis? Minä taidan enimmäkseen ostaa vaatteita, joiden hintalapussa lukee keskimäärin 2,80e. Itsepalvelu- ja lähetyskirppiksille voi poiketa vaikka kukkarossa olisi vitonen ja silti useimmiten rahat riittää. Se miellyttää minua ostajana. 

Toki minä taidan ostaa yleensä vaatepuolella asioita, joista kovin moni muu ei innostu - vaatteita kaikilta vuosikymmeniltä ja vaatteita suunnattuna kaikille ikäluokille. Arvioin usein myös miestenvaatetarjonnan. Valtavirrasta poikkeavan pukeutumismieltymykseni myötä saatan löytää hyvälaatuisia vaatteita eurolla tai sitten ihan sieltä ilmaislaatikosta.



Palataanpa näihin Tiklaksen housuihin. Näissä oli paikallisella kirpparilla hintalappu 8 euroa. Ensimmäinen ajatus oli, että ihan liikaa ja kuka nyt kuvittelee pienellä paikkakunnalla saavansa muodittomista housuista melkein kympin. 

Nopeaa ajatukseni kuitenkin muuttui. Hei, minä voin maksaa sen koko summan, sillä housut vaikuttivat uusilta, niiden materiaali kestää iäisyyden, ne on mukava käyttää ja ne on käsittääkseni valmistettu lähes paikallisesti eli Vaasassa.

Ehkä housut kirpparille tuonut myyjä oli ajatellut samoin. Laadukkaasta vaatteesta voi pyytää vähän enemmän.



Kun vierailen esimerkiksi Seinäjoen Fidalla tai Vaasan SPR:llä, avaan kukkaronnyörejäni taas vähän lisää. Vaatteet on nätisti henkareilla, niistä on raakattu pois rikkinäiset ja likaiset. Myyntitilat ovat valoisat ja avarat. Tuotteet on laitettu esille osastoittain. Lisäksi ostoksillani tuen hyviä asioita.

Entäs 2nd hand-liikkeet. Niissä poikkean aniharvoin, mutta kun käyn, voin helposti maksaa kotimaisesta vintagemekosta kymmeniä euroja. Maksan laadusta, palvelusta ja siitä, että kauppias etsii juuri minua varten myyntiartikkeleita ja pesee sekä huoltaa ne ennen esillelaittoa. Tuen yksityisyrittäjää ja kivijalkaputiikin pitäjää, jonka arvomaailma kohtaa omani. Vastuullista muotia. Kertakäyttökultturia vastaan.

P.S. Että ei ole kahdeksan euroa paljon. Näitä herrainhousuja tai paappahousuja kun löytäisi lisää, vaikka nämä taitaa kyllä olla ihan naistenmallia.


------
cardigan / Only (old)
shirt / H&M / 2nd hand
trousers / Tiklas / 2nd hand
earrings / 2nd hand
shoes / Converse
suspenders / Helsingin olkain