torstai 5. lokakuuta 2017

Puristuksen päälle on hyvä vähän hengähtää



Sataa kaatamalla. Katselen työhuoneeni ikkunasta syksyn kultaamaa pelto- ja metsämaisemaa. Juttu, jonka deadline on huomenna, alkaa olla kuvia myöten kasassa. Alkuviikosta painanut puristus alkaa helpottaa, olen saanut kaikki tämän viikon työt tehtyä hyvällä draivilla, hyvällä mielellä ja aikataulussa.

Nyt voi taas hengähtää. Ihmeellistä on, että loppuviikko näyttää kalenterissa melko tyhjältä. Pyrin olemaan keksimättä mitään sen täytteeksi, annan päivien viedä. Toivon vain sateen väistyvän, että voin lähteä marjanpoimurin ja sangon kanssa puolukkaan. Ehkä joku pieni retki kaupunkiin teelle ja leivokselle. Kävelylenkkejä Montyn kanssa. Kurkkukivun parantelua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti