sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Kirppikset ovat olleet suosiollisia minulle viime aikoina


Muistatteko, kun joskus talvella kerroin kuinka vedenkeittimemme hajosi, enkä sitten saanut ostettua uutta. Edelleen ollaan samassa tilanteessa. Uutta vedenkeitintä kotiimme ei ole ilmestynyt ja vesi keittyy hiljakseen hellalla. Mutta tavallisen litraisen kasarin olen päivittänyt teräksiseen pannuun, jonka löysin kirpputorilta, kun satuin nostamaan katseeni sinne ihan ylimmälle hyllylly (joka muuten minulta jää usein huomioimatta).



Olohuoneen uusi matto tupsahti eteeni kuin tilauksesta. Olen pitkään etsinyt tilaan juuri isoa räsymattoa, mutta niitä on kirpparimaailmassa tosi vähän tarjolla. Tämä taitaa itseasiassa olla toinen ikinä kirpparilla vastaan tulleista (ostin myös sen ensimmäisen silloin vuosia sitten).


Vihreät vaatteet taitavat olla heikkouteni, etenkin tällaiset sammalenvihreät (värin syvyys ei ikävä kyllä täysin tule kuvassa esiin). Vintagemekkoni ovat olleet käytössä luvattoman vähän viimeisinä kuukausina. Olen miettinyt, että jos löytäisin kaupasta jotkut hyvin istuvat ja mukavat housut, niin sellaisten kanssa tulisi ehkä mekotkin paremmin käyttöön. Pah, hyvin istuvat housut, ei sellaisia ole minun maailmassa.



Lisää sammalenvihreää takin muodossa. Tämä takki on riippunut lähetyskirpparin rekissä jo jonkun kuukauden. Ihan ensimmäisellä kerralla tartuin takkiin juuri sen värin vuoksi, mutta äh takki oli jotenkin eriskummallinen. Meni aikaa, mutta takki kummitteli mielessäni. Sitten eräänä päivänä heitin sen mukaan vitosen pussiin. Kotona vaatetta sovitellessani olin jo täysin ihastunut. 

Takki on kotiompelijan tekemä, taitavan sellaisen ja siinä on useita erikoisia ykistyiskohtia, kuten vajaamittaiset hihat (tai sitten minulla on vain niin pitkät kädet), takana resori, edessä resorittomuus, hupun ympäri kiertävä vetskari sekä vuori ommeltu niin, että takkia voisi käyttää myös kääntötakkina. Jännittävä sanoisin.


Tämä peitto ei mahtunut vitosen pussiin, mutta seitsemän euron kyllä ja vielä jäi tilaa muillekin ostoksille samaan rahaan. Pyörittelin peittoa moneen kertaan ympäri, kun samalla toiselta puolen olkapääni kuului "et tartte, ei ole säilytystilaa". Toiselta olalta taas kuului, että "voithan myydä peiton sitten vaikka eteenpäin". Kun taas ensimmäinen ääni vastasi, "ettet kuitenkaan pysty luopumaan".

Mutta siinä se nyt on keinussa ulkona terassilla (tai ihan just nyt se on tuossa vieressä lasten majanrakennuspuuhissa). Mietitään sitä sitten syksyllä, mihin peitto mahtuu säilöön.


---------

Lately I have done great second hand finds.

---------

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti