Minulla tosiaan näyttää olevan tapana totutella uusiin ja vähän arveluttaviin vaatekappaleisiin säilyttämällä niitä vaatekaapin ovessa. Niin että näen ne, mutta en pue. Näen, puen, otan pois ja ripustan takaisin henkarille. Joku voi päätyä jopa myyntiinkin välillä. Niin kuin tämä feikkiturkisliivi. Myin liiviä vitosella, joku tarjosi neljä, torjuin tarjouksen. Meni hetki ja huomasin, että ilmoitukseni oli facekirpparin siivouksen yhteydessä poistettu. Aioin laittaa ilmoituksen uudelleen mutta sen sijaan puinkin sen ylleni ruusupaidan kaveriksi.
Yhtä aikaa tykkään liivistä ja tunnen sen olevan liikaa. Ehkä vähän lyhyempänä mallina. En kuitenkaan aio vielä luovuttaa. Keväällä aion pukea sen farkkutakin tai nahkarotsin päälle.
jeans, vest, shirt, belt, earrings / all thrifted
Tuo on kyllä kivan näköinen ja ruusupaidastakin tykkään. Minulla vaatii myös usein sitä, että vaate "muhii" kaapissa tai varastossa ennenkuin sitä oikein osaa ruveta vähitellen käyttämään.
VastaaPoistaMonesti kirpparilla näkee vaatteessa potentiaalin, mutta ei ole ihan varma. Sitte tarvitaan vain just tuota muhittelua ja sovittelua. =)
PoistaIhana valo, metsän toisiinsa kietoutuvat asukit - hyvä fiilis kuvissasi.
VastaaPoistaVaatekierto kuulostaa tutulta :).
Mäkin tykkäsin tuosta aamupäivän lämpimästä valosta. Yritän aika usein etsiä asu- ja yleensäkin kuviini erilaisia valon sävyjä.
Poista