keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Ei mikä tahansa puuvillainen palmikkoneule




Valkoinen puuvillapalmikkoneule on keikkunut ostoslistani kärjessä jo ties vaikka kuinka kauan. Mutta kranttu kun olen, ei mikä tahansa rettu kelpaa. Tai jos tarkemmin ajattelen niin pääkriteeri neuleelle oli, että se on sopivan ohutta neulosta ja syy tähän taas on se, että paksu puuvillaneule menee ikävästi kainaloista kruttuun ja painaa takin alla. Kjäh kjäh. 

No ehkäpä tämän päivän puuvillaneuleissa tätä "ongelmaa" ei enää ole, mutta puuvillaneuleiden kulta-aikana yhdeksänkymmentä luvulla palmikkoneulos oli todella paksua. Omistan yhden tällaisen paksumman neuleen ja harmi kyllä olen joutunut siirtämään sen lähtevien pinoon sen epämukavuuden vuoksi.

Tämän neuleen ostin sovittamatta, kun ei ollut hinnalla pilattu. Vähän emmin koon takia ja vajaamittaiset hihat taas huomasin vasta kotosalla, mutta kotona neuletta sovitettuani totesin sen aivan loistavaksi.

Ja minkäs muun kanssa puettavaksi kuin farkkujen, jotka nekin huokailee 90-lukua ja on sataprosenttista puuvillaa. Ei jousta, ei. 




Kevät se on pukeutumisessa jo mielessä. Vaikka viime päivinä lämpötilat ovat keikkuneet miinus kymmenessäkin, niin kädet hapuilee kaapista pellavaa ja puuvillaa. Sen verran olen kuitenkin vilukissa, että nilkkoja puen suojaamaan säärystimet. Kevyt puuvillaneule on ok, mutta vastapainoksi heitin ulos lähtiesssä kaiken keveyden ylle lammasturkin.


bag and Levi's jeans / Holmström Second Hand // knit, scarf and earrings / thrifted // boots / Vagabond // ankle warmers / hand made by me

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti