maanantai 12. joulukuuta 2016

Harkintaa kirppariostoksiin


Onko tuo joku hämähäkki, tiedusteli neiti 5v.


Pieni lähetyskirpparimme tarjosi taas viime viikolla parastaan, kun piipahdin viemään sinne pari pussillista tavaraa. Piti vain viedä, ei yhtään katsella. 

Se jos mikä on vaikeaa, on olla edes vähän vilkaisematta.



Onko tuossa taas joku hämähäkin jalka, kysyi neiti 5v.



Vilkaisinkin sitten heti pienen nahkalaukullisen verran asioita. Niin kuin sammarit, nahkahousut, pitsitopin, pellavaverhon, puisen mukitelineen (josta juttua myöhemmin) ja sen nahkaisen laukun. 

Tässä taloudessa tavaran määrä näyttää olevan vakio. Siinä samassa kun vien niin myös tuon. 

Olen siivonnut viime päivinä aika rajulla kädellä kaappeja, koska aion viettää tämänkin joulun kaapissa. No ei vaan oikeastaan suurin osa lähtevästä tavarasta on ollut lasten pieneksi jääneitä vaatteita ja kenkiä. Myös paljon sellaista vaatetta, jota lapset eivät ole käyttäneet, sellaista jota minä olen kantanut kirpparilta vuosien saatossa.




Oli aika jolloin hamstrasin tavaraa, etenkin vaatetta ja kenkiä, ihan valtavasti kirppareilta. Kun halvalla sai. Nyttemin olen sen asian kanssa järkiintynyt ja ostan harkitsevammin. Lapsille nykyään yhä harvemmin, ehkä enemmänkin vain juhla- tai ulkoiluvaatteita. Ei sillä etteivätkö he käyttäisi kirpparivaatteita, vaan se että olisi hyvä jos olisivat itse sanomassa tykkääkö vai ei. 

Jos laskee, montako asiaa ja esinettä mahtuu niihin kuuteen muovipussilliseen, jotka kannoin kirpparille, voi myös pohtia paljonko niihin on kulunut rahaa... Että se siitä, kun halvalla sai. Toisaalta taas minun euroseni ovat menneet suurimmaksi osaksi lähetyskirppareille, joten tavallaan se on minun tapani tehdä hyväntekeväisyyttä.


Minkälaisin ajatuksin sinä lähestyt kirpparien tavarataivaita?


beanie / Holmström Second Hand // velvet pants, top, earrings, cardigan / thrifted // boots / Sievi // wool socks / gift

4 kommenttia:

  1. Tämä on ikuisuuskysymys! Oma pohdintani menee nykyisin jotensakin näin: käytetyn ostaminen on aina ekologisempaa kuin uuden. En ole minimalisti vaan pidän monenlaisista vaatteista ja tavaroista, ja pidän myös vaihtelusta. Kunhan en kirppistele itseäni perikatoon ja kunhan tavaramäärä ei ahdista kotona, annan itselleni luvan ostaa kirpparilta sellaisia asioita, joista oikeasti tykkään. Pistän yleensä kiertoon jotain vanhaa kun ostan jotain "uutta".

    Joskus vanhan blogini aikana kävin aikamoista vääntöä yhden lukijan kanssa, joka oli vakuuttunut siitä, että vähemmän ja jonkun yksittäisen kalliimman vaatteen ostaminen uutena oli ekologisempaa ja eettisesti hyväksytympää kuin useamman vaatteen ostaminen käytettynä. Oletus oli, että ostamiskynnys on kahden euron puseron kohdalla niin matala, että senkun ostaa vaikkei käyttäisikään. Epäekologiseksi helpon kirppariostamisen teki se, että liian moni vaate jäi käyttämättä, ikäänkuin ne olisi valmistettu ihan turhaan. Minusta logiikka ontui, koska itse en kyllä ostaisi kymmenellä sentilläkään sellaista tavaraa tai vaatetta, joka ei minua viehätä. Ja toisekseen: minusta käytetyn ostaminen on ekologista, koska uuden ostamisesta jää aina jälki myyjälle ja sitä kautta tuottajalle. Koska ostamme uutta, meille valmistetaan lisää tavaraa ostettavaksi.

    Summa summarum: en oikeastaan enää nykyisin pode huonoa omatuntoa kirppariostamisesta. Ostan käytettäväksi, ja toki joskus siksikin, että joku vaate tai tavara on kaunis ja haluan sen kotia koristamaan. Kunhan talous ja kodin siisteys eivät kärsi, tämänsorttisella logiikalla mennään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ostelin joskus kirpparilta ihan tolkuttomasti vaatteita. Silloin en vielä oikein tiennyt mikä pukeutumiseni suunta on, ja näin oli edullista kokeilla ja hakea suuntaa. En tiedä onko suunta vieläkään löytynyt, mutta ostan huomattavasti harkitummin. Haen laatua ja kestävyyttä tyylin ohella.

      Esinepuolelta ostelen ehkä eniten astioita. Nyt viehättää saviastiat. Aika monta valaisintakin olen saanut hankittua viimeisten kuukausien aikana ja vanhat olen myynyt pois.

      Huonoa omaatuntoa en minäkään kirppariostoksistani pode.

      Poista
  2. Olen yrittänyt sisäistää Hyvän mielen vaatekaapin neuvoa, että myös lantti, jonka vien kirppikselle, on pois minun vaatevuosibudjetistani. Ja toisaalta kirppisvaate (siinä missä uusikin) voi olla uhka vaatekaappini järjestykselle. Siksi yritän olla ostamatta ainakaan vääränkokoista tai itselleni liian erikoista vaatetta siinä toivossa, että vaate yllättäen mahtuisi tai itse muuttuisin räväkäksi pukeutujaksi.

    Toisaalta olen ostanut persoonallisimmat vaatteeni kirppikseltä ja löytänyt sellaista laatua, johon minulla ei mitenkään olisi varaa muuten: alpakka-kamelinkarvatakki, mokka- ja nahkahameet muun muassa ovat sellaisia vaatteita, joihin muuten eivät rahani taitaisi riittää. Olen löytänyt kirppikseltä myös hyviä trikoopaitoja ja esimerkiksi käytännöllisen alusmekon.

    Lapsiperheessä, meilläkin, kierrätys on elinehto. Vaatteita jää pieneksi ja kierrätetään, luistimia ja muita urheiluvälineitä etsitään tori.fi:stä jne.

    Pahimmillaan kai kirppisbuumi vaikuttaa siihen, että uusiakin vaatteita ostetaan holtittomasti ja perustellaan ostoja sillä, että ne voi aina "kierrättää". Hmm. Ajatus harhailee... Mutta jos ostaa vain tarpeeseen, ei ainakaan mene pieleen. Se on kyllä tosi vaikeaa, miltei linkolalaista.

    S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska että mainitsit linkolalaisuuden, sillä termi pyöri mielessäni tätä postausta tehdessäni. Minun linkolalainen ajatukseni kuului jotenkin näin: "Ekologisuus on sitä, että lakkaa haluamasta." Mutta tämän ajatuksen ympärille saisi taas rakennettua kokonaisen postauksen vihreydestä, ekologisuudesta, taloudesta...

      Omiin kirppisostoksiini voisi vielä lisätä vaatteet, jotka eivät sovi minulle, mutta joita en malta jättää kirpparille siinä pelossa, että ne joutuvat roskiin. Ajatuksena laittaa näitä aarteita joskus myyntiin tai lähteä alan tapahtumiin myymään, ehkä vain antaa sellaiselle, jonka tiedän vaatetta arvostavan.

      Nahkahametta olen muuten itse etsinyt tuloksetta kirppareilta jo vuosia.

      Poista