torstai 27. lokakuuta 2016

Meinaaksä tulla noilla vaatteilla?



Otsikon kysymyksellä aloitti esikoiseni kahdeksan vuotias kaveri, kun olimme yökyläilyn päätteeksi lähdössä viemään häntä kotiin.

Kysymys nosti hymynkareen kasvoilleni, mutta jossain määrin myös hämmästytti.

-Mitä vikaa vaatteissa on, kysyin.

-Ne on ihan kauheet, kaveri puuskahti.

Kerroin vaatteiden olevan minun arkivaatteitani ja tyylini pukeutua. Sanoin myös, että voisin kommentista jopa vähän loukkaantua.

Lapsi on meidän perheelle hyvin tuttu ja voisin verrata kommentin "loukkaavuutta" siihen, jos omat lapseni kommentoivat vaatevalintojani, jota eivät kylläkään juurikaan tee. Ovat varmaankin tottuneet äitinsä kummallisiin vaatteisiin.

Asia jäi siihen, mutta selkeästi minua vähän vaivaamaan. Ei meidän lapsuudessa. Mutta toisaalta eivät kaverieni äidit olleet niin läheisiä, olivat enemmänkin siellä taustalla katsomassa, että meille oli välipalaa leikin tiimellyksessä. 








Asia vaivasi minua siinä määrin, että päätin kuvata asun, että näkisin kunnolla miltä näytän. Että onko nyt jotain tosissaan pahasti vialla, jota en peilistä katsomalla näe, koska lapsen suusta kuuluu totuus ja sillee. Tässä se asu nyt on.

Mun ihan kauheet vaatteet. =)

Mielestäni kyllä ihan mahdottoman kiva asu.



hat and vintage dress / Holmström Second Hand // jacket / H&M (old) // boots / Sievi / huuto.net // cardigan / Boomerang (old)


12 kommenttia:

  1. Just sopivan kiva vähän boho/70's fiilis :). Pukisin!

    Itsekin tässä vähän odottelen, koska esikoisen suusta alkaa tulla kritiikkiä. Saattaa tosin olla samaa vikaa, että on jo niin siedättynyt ettei noteeraa :D

    Lähinnä narinaa lähtee mun suunnasta, kun lapsi suorastaan rakastaa kaikkia onnettoman laatuisia (ja rumia) henkkisrettuja... *huoh*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se noiden lasten kanssa vaan niin on, että pukevat sitä mitä ketjut tarjoaa. Ei siihen paljon ole sanomista. Ajan myötä vielä vähemmän. Onneksi kuitenkin ilahtuvat tosi kovaa myös kirppislöydöistäni.

      Poista
  2. Minustakin tuo on kyllä kiva asu. Mutta tuleepa mieleeni eräs lapsuuteni tapahtuma. Ihmettelin äidilleni alle kouluikäisenä erään kaverini äidin hametta, kun se oli mielestäni kamalan pitkä. Oli joko 60-luvun loppu tai ihan 70-luvun alku, jolloin hameenhelmat yleisesti olivat lyhyitä. Äiti sitten selitti minulle, ettei se S. ole hameitaan lyhentänyt. Äidin silmissä näky sitäpaitsi tuskin oli yhtään kummallinen. Olen itse joutunut myös miettimään, että onko lapsillani kenties aihetta hävetä toisinaan äitinsä pukeutumista, joka ei aina ole samaa tyyliä kuin mitä muilla äideillä kenties on. En kyllä ole natinaa asiasta kuullut, mutta joskus miettinyt, että mitenkähän kummallisena ne taksissa olevat vieraat lapset minut aamuisin näkevät. Tänäkin aamuna villalakissani joka muistuttaa lähinnä vauvanlakkia ja joka on niin mukavaksi osoittautunut: http://vaatekomerolla.blogspot.fi/2016/01/villalakki-paahan-ja-nauhat-solmuun.html Muuten mulla oli kyllä ihan farkut, toppatakki ja kumisaappaat. Mutta joskus harvoin mulla on sitten hame ja joku pitkä takki sen kanssa. Pitäisi kai kumminkin pukeutua niin kuin itse hyväksi näkee, eikä liikaa ajatella mitä muut ajattelee... Vaikka se on helpommin sanottu kuin tehty. Minusta on kyllä kiva nähdä, että jotkut uskaltaa pukeutua omalla tyylillään, vaikka se olisi aivan erilaista kuin muiden pukeutuminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa hieno lakki! Mä olen myös aina ihaillut virrasta poikkeavia pukeutujia, joilla on vahva oma tyyli.

      Poista
  3. On kyllä kiva asu! <3

    En tiedä, liittyykö tämä nyt suoranaisesti kirjoitukseesi, mutta mä pohdiskelen useinkin, millaisia paineita lapsilla ja etenkin tytöillä nykyisin on pukeutumiseen ja ulkonäköön liittyen. Kaverilta (jolla on pari teini-iän kynnyksellä olevaa tyttöä) olen kuullut, että aika kovaa on puhe siitä, miltä naisen kuuluu näyttää. Olihan "meidänkin lapsuudessa" niitä siistejä teinejä, joilla oli levikset ja niitä, joilla ei ollut, mutta kaipa nykymedia (niin tavallinen kuin sosiaalinenkin) aiheuttaa ihan eritasoisia paineita jo ihan tosi nuorillekin lapsille. Tarhaikäiset puhuvat kuulemma laihduttamisesta ja teini-ikäisille ostetaan Michael Korsin laukkuja, jottei kiusattaisi. Vaikka persoonallisesta oman tyylin löytämisestä puhutaan paljon ja persoonallisesti pukeutumiseen on ihan erilaiset mahdollisuudet nykyisin, massamuoti kuitenkin jyrää, ja se on kova maailma. Yhtälössä erilaisuuden tunnistaminen ja arvostaminen jää pahnanpohjimmaiseksi, ja naurettavan näköiseksi leimautuminen on kaikista pelottavinta. On aina vaatinut selkärankaa olla rohkeasti erilainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaati se itseltänikin aluksi paljon, että uskalsin alkaa pukeutua niin kuin nyt pukeudun. Sitä on jotenkin vaikea käsittää, miksi vaatteet herättävät niin paljon erilaisia tuntoja ja kaiken ikäisissä ihmisissä. Näin kait se on ollut aina ja tulee olemaan.

      Tuota omien lasten teini-iän kynnystä odotellessa..

      Poista
  4. Ehkäpä täällä Pohjanmaalla hattu on se, mitä ei suvaita. Muuten en näe asussasi kyllä yhtään mitään kummallista. Eikä siis hatunkaan kyllä pitäisi niin kumma olla. ;)

    Takkisi on muuten tosi cool.

    Luulen muuten (edellisestä kommentista tuli mieleen), että paineet täällä syrjemmässä ovat mieluummin siihen, että ei tule erottua. Isommissa kaupungeissa näen enemmän Michael Kors -laukkuja kantavia tekoripsityttöjä.

    S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Boho taitaa vielä olla muodissa pinnalla ja huopahatutkin, mutta enemmän hattuja tosiaan näillä kulmin taitaa nähdä mummuilla ja papoilla. =)

      Takki on heräteostos henkkamaukan alesta jonkun vuoden takaa. Ihana, mutta vuoreton, joten käy vain tuulettomina syyspäivinä.

      Poista
  5. Hahaa, ai kun mua nauratti tämä postaus!
    Olen ollut aina se "omituinen äiti", se jota lapsi on saanut hävetä (ei kyllä oikeasti kovin vakavasti, vaan sillä tavalla "vähän sä oot nolo, mikset voi olla niin kuin muiden äidit" :) ). Muistan kuinka poika kerran ala-asteella kielsi minua menemästä tietty pusero päällä vanhempainiltaan, koska "meidän luokan Siirillä on samanlainen." Lisäksi 70-luvun nahkatakkiani suorastaan inhottiin! Ja kavereilta tuli just mahtavia kommentteja... "Miksi teidän äidillä on tollaset vaatteet?"
    Yläasteelle ehdittyä ääni muuttuikin sitten kellossa täysin. Silloin minusta tuli se ihana ja boheemi äiti, se joka tuli kukkamekosssa kevätjuhliin, eikä jakkupuvussa. Edelleen saan nykyisin parikymppiseltä lapseltani välillä kulmien kohottelua, mutta pääosin päinvastaista. Lähinnä sellaista lempeää hyväksyntää ja ehkä jopa ylpeyttäkin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrettävää kyllä toi pusero-kommentti vanhempainiltaan. Hauska =)

      Poista
  6. Munkin mielestä ihan mahdottoman kiva asu!

    Raadolllisia ovat pienten ihmisten kommentit nykyään! Vähän ihmetyttää, tuskin olisin aikoinani tokaissut moisesti naapurin tädille, olipa sitten kuinka läheinen tahansa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kyllähän minäkin vähän hämmennyin, enkä edes osannut sitten reagoidakaan kunnolla suuntaan tai toiseen.

      Poista