torstai 29. syyskuuta 2016

Sinnikäs


Tästä piti ensin tulla matto. Tuli hattu. Purin.

Sitten siitä piti taas tulla matto. En tiiä, jotenkin raitojen värit riiteli, kun olin virkannut apauttiarallaa mittaan halkaisija 50 cm. Purin.

Vaihdoin strategiaa. Tästä tuleekin kori. Pah. Siitä oli tulossa jotain, mitä en osaa edes kuvailla. No semmonen kippura lätty. Purin.

Neljäs kerta toden sanoo, ehkä. Päätin pitäytyä koristrategiassa. Nyt näyttää ihan hyvältä tai en tiedä. Seuraava vaihe on lähteä kipuamaan korin seiniä ylöspäin. En ole purkanut, vielä.

-----------------------------------------

Jos olisin fiksu niin etsisin aloittelijalle sopivan virkkoomallin. Mutta kun en ole, vaan alan säheltää itse.

Vielä fiksumpaa olisi hankkia ontelokude kaupasta. Nou nou nou. Minä haluan kierrättää. Revin kuteeksi vanhoja t-paitoja, joita kälyseni on veljeni kaapista salaa minulle roudannut. Osa kudemateriaalista on löytynyt mieheni kaapista. Hyshys.


No jos jotain hyvää niin voin hyvällä omalla tunnolla kutsua itseäni sinnikkääksi* ja tuleepa jotain uniikkia.



*vai hölmöksi =D



2 kommenttia:

  1. Kauniit värit tuossa ainakin on. Minä olen ihaillut myös toisten virkkaamia mattoja, mutta omaani en saanut valmiiksi. Minulla oli jotain kirpparilta ostettua kudetta keväällä ja kaikki alkoi hyvin ja matonalku näytti kivalle. Mutta sain siitä virkkuusta käteni kipeäksi ja sen paraneminen ei tapahtunut ihan hetkessä. Olisi pitänyt älytä virkata vain vähän kerrallaan, mutta kun se oli niin hauskaa ensin. Lopulta vein keskeneräisen kirpparille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virkkaus koukuttaa vielä enemmän kuin kutominen, olen huomannut. Vielä yksi kierros.. =)

      Poista