torstai 14. tammikuuta 2016

Epäsäännöllisestä ruokailurytmistä säännölliseen



Aloitin viime syksynä tekemään 80 prosenttista työviikkoa, että saisimme perhearkemme pyörimään jouhevammin. Työpäiväni pituus on keskimäärin kuusi tuntia. Aina välillä teen arjessamme "aamuvuoro"- nimeä kantavan päivän. Eli herätys on ennen viittä, että ehdin seitsemäksi töihin. Aamuvuoro-päivinäni pääsen näin lähtemään kotiin jo puoli kahdelta.

Olen huomannut että nämä aamuvuorot sotkevat usein päivän ruokailurytmini. Aamupuuron sijaan syön juustovoileivän kahvin kanssa. Koska herään ja lähden aikaisin, on aamukahvin aikaan töissä jo nälkä. Siirrän nälkää kekseillä. Lounasajan lähestyessä lasken, onko minun tarpeen enää käydä lounaalla. Työtunteja kun päivässä on jäljellä enää muutama. Aika usein kuittaan lounaan työpaikkaruokalasta noutamallani sämpylällä tai kupilla teetä ja kekseillä. Kotiin päästyäni jatkan kahvilla. Oikeaa ruokaa pääsen näin syömään vasta kotona neljän-viiden aikaan iltapäivällä. Sitten tietysti on jo kiljuva nälkä ja tulee hotkittua enemmän kuin tarpeeksi, josta seuraa totaalinen nuupahtaminen ja väsy.

On selvää että päivän epäsäännöllinen ja vähän epäterveellinenkin syöminen tekee erityisesti iltapäivästä takkuisen. Energiavarat sahaavat ylös ja alas.

Tunnen itseni ja tiedän tarvitsevani kunnon aamiaisen, lounaan sekä päivällisen. Muuten syömisistäni tulee jatkuvaa jää- ja keksikaapilla kolistelemista. Nyt täytyy taas yrittää palata ruotuun ja muistuttaa itselleen oikeasta ruokailurytmistä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti