perjantai 1. tammikuuta 2016

Ajatuksia 1.1.2016

Postauksen otsikko oli alunperin Vuoden viimeinen päivä. Mutta niinkuin usein lapsiperheessä käy, elämä meni edelle enkä löytänyt mahdollisuutta jatkaa tekstiä otsikkoa pidemmälle. Yksi yö, muutama tunti ja yhtäkkiä hypätään vuoden viimeisestä vuoden ensimmäiseen päivään.




Viime vuosi tai oikeastaan syksy oli itselleni käänteentekevä. Kesän ja syksyn aikana olin saattamassa kolme läheistä viimeiselle matkalleen. Niin kliseistä kun se onkin, tämä laittoi ajattelemaan omaa elämää ja tulevaisuutta. Olen aina ollut huono tekemään päätöksiä tai en ehkä huono mutta hidas. Hitaus voi olla hyvästäkin. Pitkä pohdinta voi auttaa siihen, että ei tee huonoja päätöksiä. Mutta siinä voi käydä niinkin että kun liikaa pohtii, hyvät jutut saattaa mennä ohi. Hitaus voi tarkoittaa myös pysähtyneisyyttä. Sitä pohtii ja märehtii eikä tapahdu mitään, jää paikoilleen, ei edisty.




Tuntuu että ensimmäistä kertaa ehkä ikinä, minä tein suhteellisen nopeita päätöksiä. Ilmoittauduin syksyllä parin viikon pohtimisen jälkeen Frantsilassa keväällä alkavaan shiatsuterapeutti- koulutukseen. Yksi sysäys asialle oli viime syksyinen yöpyminen Frantsilan Hyvän Olon Keskuksessa. Tiesin jo silloin sieltä lähtiessäni, että palaan vielä. Paikka oli jo itsessään hyvin voimaannuttava ja rauhoittava. Toinen syy kurssille ilmoittautumiseen oli että koen vahvasti, että minulla saattaisi olla kykyjä hoitotyöhön. (Hoitotyöhön, jossa ei näe verta, se pyörryttää.) 

Lähden suorittamaan kurssia tosissani ja asianmukaisella vakavuudella, että shiatsu saattaisi olla joskus osa toimeentuloani. Kuitenkin ilman paineita. Voi olla että olen sen kuusi viikonloppua siellä vain lomalla ja käytän kurssilla oppimiani taitoja vain läheisteni hoivaamiseen.




Ehkä suurin asia mitä viime syksynä tapahtui oli, että pääsin paikallislehti Kyrönmaahan avustajaksi. Kirjoituksiani on julkaistu marras-joulukuun aikana nyt neljä ja olen saanut niistä hyvää palautetta. Aika moni on sanonut esimerkiksi ensimmäisestä jutustani, että ei olisi tekstistä huomannut kirjoittajan kirjoittavan lehteen ensimmäistä kertaa. Eikös tuo ole peri pohjalainen kehu. Kehutaan mutta ei kehuta. Heh.

Kolme teksteistä on liittynyt paikallisiin joulutapahtumiin. Ne oli oikeastaan aika helppo toteuttaa. Haastetta toi käydä kunnan järjestämässä yleistötilaisuudessa, jossa kerrottiin viemäröintiverkoston laajentumisesta. Muistatteko, kun siteerasin Tommy Tabermannia "kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä"? Tätä viemäröintijuttua sillä tarkoitin. Päätin käyttää rohkeutta ja ihan hyvinhän se meni. Jutun tekoa helpotti, että työskentelen teknisellä alalla, joten ymmärsin teknisiä termejä ja asian mistä puhutaan. Suurin jännitystekijä ehkä oli, että minun piti tavallaan luoda uutinen kuulemani perusteella eikä esimerkiksi ihmisiä haastatellen, kuten jouluaiheiset jutut.

Avustajan työtä teen siis päivätyöni ohessa eli raportoin lehteen pääsääntöisesti ilta- ja viikonlopputapahtumista.


----------------------------------------------


Mitä sitten tulee tähän blogiin. Käyn itseni kanssa edelleen jonkinlaista taistelua. Paljonko tähän harrastukseen on sopiva käyttää aikaa? Toisaalta pohdin että jos käyttäisin tähän hommaan vielä paljon enemmän paukkuja, voisiko tästä kasvaa jotain suurempaa. Paljonko itsestään on annettava, jos haluaa menestyä? Haluanko menestyä bloggaajana? Onko aihepiirini liian suppea? Mikä lukijoita kiinnostaa?

Kertokaa te lukijani. Ehkä voisitte auttaa minua eteenpäin =)


------------------------------------------------

Tästä se lähtee vuosi 2016. 
Yhtään ei tiedä mitä tapahtuu, mutta kutina on että tapahtuu (mattinykäismi?).


 
Menestyksekästä vuotta 2016 ja paljon ilontäyteisiä hetkiä !



4 kommenttia:

  1. Näitä valokuviasi ainakin ilolla katselen! Aivan upeasti taltioitu valo näissäkin kuvissa.

    Täällä on käyty melko samanlaista pohdintaa koko syksy. Tulevaisuuden ja uusien uravalintojen suhteen päätin viimein rohkaistua ja hypätä tuntemattomaan. Välillä en tiedä olenko enemmän peloissani vai innoissani asiasta :D

    Mahtavaa alkanutta vuotta ja aurinkoisia talvipäiviä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvien ottohetkellä oli kyllä niin hieno auringonpaiste. Tuntui, että kuvasi mitä tahansa niin tuli hienoja kuvia.

      Noin minäkin olen ajatellut, että pitää vain lopulta rohkaistua ottamaan ne ensimmäiset askeleet uusille urille. Ainakin itseltä tuntuu nyt hyvältä. Tosin minä en ole hypännyt mihinkään, ottanut vain pieniä sivuaskelia. =)

      Hyvää uutta vuotta myös sinulle!!

      Poista
  2. Minustakin nämä kuvat ovat todella kauniita. Minä kun olen vaatteista kiinnostunut, niin toivon tietysti, että niitä juttuja tekisit edelleen. Ja varsinkin vintage- ja retrovaatteista, joita sinulla on:) Antoisaa alkanutta vuotta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että nämä vaatejutut tulee olemaan jatkossakin blogin kantava voima. Retro, vintage ja kirppisjutut. Kestävyys, ekologia, eettisyys, suomalainen design.

      Se mitä olen seurannut kävijätilastoja niin vaatejutut kyllä näyttäisi kiinnostavan selkeästi eniten.

      Poista