sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Joulu sydämessä

Joulumieleni on ollut vähän hukassa. Olen pitänyt itseni koko joulukuun niin kiireisenä, etten ole kauheasti ehtinyt joulua laittamaan. Olemme toki lasten kanssa leiponeet pipareita ja keittiöön sain jouluverhot vaihdettua, mutta siihen se on sitten jäänyt omalta osaltani.

Hukkunut joulumieli on varmasti ikäkysymyskin. Joulu on mitä suurimmassa määrin lasten juhla. Kohti aikuisikää mennessä, joulun merkitys vähenee tai ainakin muuttuu. Töissä mietimme mikä on se ikä, kun joulu ei enää tunnu samalta kuin lapsena. Päädyimme jonnekin teini-iän kynnykselle.



Sanotaan, ettei jouluna pidä stressata. Turha siivota kaappeja, kun ei sitä joulua kukaan kuitenkaan siellä kaapissa vietä. Näin minäkin olen ajatellut tähän jouluun ja viime perjantaihin asti.

Olin perjantai-illalla ihan superväsynyt, haaveilin vain omasta sängystä ja nukkumaanmenosta. Jostain kuitenkin sain sykäyksen sekä innostuksen puuskan alkaa kuuraamaan vessaa. Vessasta siirryin pesemään keittiöön jäteastiakaapin. Järjestelin vielä keittiön tasoilta tavaraa paikoilleen. Kannoin lasten leluja heidän omiin huoneisiinsa. Kun kaikki tämä oli tehty, laitoin kynttilöitä palamaan. Kaadoin itselleni lasin viiniä ja huomasin, että tunnen jotain sydämessäni. Joulun.

Launtaina leivoin kaksi joululimppua ja tein piparitaikinan maustumaan jääkaappiin. Tänään ollaan tehty joulusiivot (tai no vielä pitäisi luututa lattiat). Meillä on olohuoneessa kuusi, joka loistaa juhlapuvussaan. Illalla leivotaan pipareita lasten kanssa. Lupasin alun vastustelustani huolimatta tehdä piparitalonkin.

En aio tänäkään jouluna viettää jouluani järjestelemissäni komeroissa. Mutta kyllä se vaan niin on, että ei se joulu taida enää tulla ihan tuosta vaan. Se tulee tekemällä. Siivoamalla, raivaamalla, koristelemalla ja leipomalla. Kaiken tietenkin kruunaa lasten ilo ja jännittynyt odotus.

Olen kysynyt tämän kysymyksen itseltäni sekä läheisiltäni ja nyt kysyn sinultakin. Onko sinulla joulu sydämessä? <3



P.S. Eiks oo söpöin essu ikinä?


2 kommenttia:

  1. Mullakin on ollut joulumieli hukassa myös. Ajattelin etten tee mitään. Jouukorttejakaan en lähettänyt kuin yhden, eli äidilleni menevään pakettiin. Ruoat ostin enimmäkseen valmiina ja tytär lupasi pyöryköitä tehdä. Itse teen (ehkä) jauhelihaperunalaatikot. Lapset halusi leipoa pipareita joten ostin valmiin taikinan ja piparit tuli tehtyä. Huushollia on koristeltu ja se jo tekee kyllä hieman joulumieltä. Lunta ei nyt ole, mutta en sitä oikein kaipaakaan. Joskus sekin on ollut kovin tärkeä juttu. Nyt jo tuntuu vähän jouluiselta, vaikka kovin vähän on mitään aikaansaannoksia. Tärkeintä lieneekin joulun tunnussa se, mitä sisimmässä on; sitä kaivattua joulurauhaa. Mutta kyllä se pienikin touhuilu tunnelman aikaansaamiseksi varmaan joulumielen saapumiseen jotain vaikuttaa. Ja kivat jouluvalot:) Hyvää jouluaikaa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin tänä aamuna omaa joulumieltäni ja totesin, että se tuntuu tulevan ja menevän. Välillä tuntuu oikein paljon ja sitten ei taas miltään. Minulla joulumieli tuntuu vaativan puuhailua ja yhtä tärkeitä on perheen omat perinteet. Ja ehdottomasti kivat jouluvalot. =)

      Joulurauhaa myös sinulle ja perheellesi!

      Poista