sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Ihminen kohtaa ihmisen



Olin juuri kantanut kahvin ja kakunpalani KOTO-kahvilan terasille ja istahtanut alas, kun kahvilan ovea kohti käveli harmaahiuksinen rouva. Rouva oli astumaisillaan sisään kahvilaan mutta pysähtyikin kohdalleni ja tiedusteli onko kahvila uusi. Kerroin hänelle, että kahvila on osa Seinäjoki Art & Design Weekiä ja avoinna vain tämän viikon ja että kahvilassa myydään sekä kahvilatuotteita että kotimaista designia.

Rouva harmitteli, että oli juuri käynyt kahvilla. Ehdotin, että mikseipä sitä toisenkin kerran voisi kahvitella, kun kakut olivat mitä herkullisimman näköisiä. Tästä se tarina sitten vasta alkoikin.

Rouva alkoi varovasti kertomaan, että oli käynyt juuri kahvilla... juhlakahvilla. Varmaankin vaistosi, että minulle voisi kertoa lisää sillä jatkoi saaneensa hetkeä aiemmin puhelun lääkäriltään. Lääkäri oli soittanut hänen tutkimustuloksistaan. Tulokset olivat kertoneet helpottavan uutisen, hänellä ei olisikaan syöpä.



Ojensin käteni koskettaakseni häntä olkavarresta- myötätunnosta että ilosta. Ja kohta me kaksi toisillemme täysin tuntematonta halasimme toisiamme kyyneleet silmissä. Hetki oli niin koskettavaa, että kaikki vierauden rajat ylittyivät ja oli kuin olisimme aina tunteneet toisemme. Rouva kertoi minulle vielä lisää elämästään, jota oli viime vuosina varjostanut monenlaiset sairaudet mutta että olihan hänellä jo ikää ja oli iloinen kaikesta siitä mitä oli saanut elämässään kokea.

Minulle jäi tästä hetkestä valtavan hyvä olo, vaikka tajusin kyllä, että ei ollut mitenkään varmaa, miltä lähitulevaisuus näyttäisi tälle rouvalle. Mutta se kaikki positiivisuus mikä hänestä henki vaikean elämänvaiheen ympärillä. Tuntui myös hyvältä olla sellainen ihminen, helposti lähestyttävä, jolle voi kertoa.

Lopuksi hyvästelimme toisemme ja toivotimme kaikkea hyvää. Hän lähti ostamaan uusia lenkkikenkiä, koska pitää lenkkeilystä ja minä lähdin kävelemään takaisin toimistolle kevein askelin iloiten aurinkoisesta päivästä, lämmin tunne sydämessäni.


10 kommenttia:

  1. Alan vaihto! :D

    Jonna

    VastaaPoista
  2. Ihana tarina <3 ja hienosti kohtasitte toisenne. Itse syövän sairastaneena voisin kertoa lukuisia tarinoita niistä epäonnistuneista kohtaamisista, enpä muista yhtäkään yhtä kaunista tarinaa kuin tämä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, olipa kauniisti sanottu. Kiitos. Toivottavasti sinulla kaikki nyt hyvin <3

      Poista
  3. Ehkä olit ainoa, jolle hän ilouutisensa sai kertoa? Hieno kohtaaminen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei hätää Elämää Onnenpähkinässä, hänellä oli kyllä läheisiä =)

      Poista
  4. Koskettava kohtaaminen! Oli hienoa, että hän sai kertoa ilouutisensa sinulle ja sinä sait hyvän mielen kohtaamisesta myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä. Hyvältä tosiaan tuntui, että olen sellainen helposti lähestyttävä ihminen, jolle voi kertoa.

      Poista
  5. Tulipa vielä mieleeni vuosien takaa seuraamani tilanne kaupan kassalla. Vanha mies kertoi kaupan kassalle, että oli juuri saanut tietää sairastavansa syöpää... En muista mitä kassa siihen vastasi ja kuulinkokaan sitä, sillä jäin miettimään miltä miehestä mahtoi tuntua. Olisin halunnut sanoa jotain lohduttavaa, mutta en olisi osannut ja olin keskustelussa vain sivustakuulijana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan aika luonnollista, että tuossa tilanteessa jäi vain sivustakuulijaksi. Mitenkä sitä osaisikaan luontevasti ottaa osaa tuollaiseen keskusteluun, kun kyseessä on ihan vieraat ihmiset. Varmaan ihan samat ajatukset olisivat olleet itselläni tuossa tilanteessa.

      Poista