torstai 2. heinäkuuta 2015

Perhosniitty 28.6.15

Perhosniittymme on aloittanut kukintansa. Ajatuksenani oli kuvata niittyä vähän laajemmasta kuvakulmasta mutta odotellaan vielä, koska niitty näyttää vielä enimmäkseen suurelta vihreältä raivaamattomalta joutomaalta.

Olemme pitäneet tätä osaa tontistamme niittyalueena puolivuosikymmentä. Joka syksy tuntuu kuin niittojätettä olisi vähemmän ja joka alkukesä tuntuu, että olemme saaneet maaperää köyhdytettyä niittykasvustolle sopivammaksi kasvuston ollessa matalampaa. Mutta aina juhannuksen jälkeen, kun kasvu tosissaan alkaa, joutuu myöntämään tappion sekä villiheinälle että niittykasvien pituustaistelulle villiheinää vastaan.

Voiko peltomaasta ikinä saada voimaa pois? Aluetta kun on käytetty vuosikymmeniä viljelyyn ja sitä ennen lehmien laitumena.



Puna-ailakki

Päivänkakkara


Käenkukka

Mutta positiivinen ajattelu kehiin. Tätä muutaman kymmenen aarin aluetta tontistamme ei tarvitse hoitaa kuin syksyllä kerran niittämällä ja kuljettamalla niittyjäte pois. Ei tarvitse käyttää kesän arvokkaita aurinkoisia päiviä ruohonleikkurin perässä juoksemiseen, sitä hommaa kun muutenkin riittää sen 2x1,5h/vko.

Ja kun jaksaa vielä hetken odottaa, alkaa edellisten lisäksi kukintansa pietaryrtti ja kaunokit. Myös kotimainen oregano eli mäkimeirami kukkii joka vuosi ja ihmeen voimakkaasti, vaikka jää selvästi kilpailijoidensa varjoon.

Ja onhan niitty tavattoman kaunis täydessä kukkaloistossaan.

Lisää kokemuksiamme, ajatuksia ja tunnelmia perhosniityn perustamisesta peltomaalle löytyy tunnisteen Niitty alta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti