keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Levottomia päiviä

Olen potenut viime päivinä ihan mahdotonta levottomuutta. Olisi valtavasti kaikenlaisia ideoita, joita haluaisin toteuttaa. Sitten kun tulee se rauhallinen hetki, että voisin ruveta ideoitani työstämään, en pystykään keskittymään vaan pyörin vain ympyrää saamatta mitään aikaan.


Minun tekee myös ihan mahdottomasti mieli koko ajan lähteä juoksemaan, juoksulenkille. Tänäänkin, kun olin menossa autolla työtapaamiseen, juolahti liikennevaloissa mieleeni, että kunpa jaloissani olisi lenkkarit ja voisinkin tapaamisen sijaan lähteä juoksemaan.


En myöskään saa iltaisin unta rauhattomuuteni takia. Yöunet ovat jääneet kuuteen tuntiin tai alle viime aikoina. Ei ole ihmeellistä, että käyn vielä yhden aikaan juomassa lasin vettä, kun jälleen kerran olen todennut, ettei uni vain tule.


Uskoisin, että tämä on jotain joka liittyy kevääseen ja lisääntyneeseen valon määrään. Vaikka mieleni on levoton ja ylienerginen eikä uni meinaa tulla niin jaksan päivät silti ihan normaalisti.

Jos tähän kokeilisi niitä perinteisiä keinoja kuten vähemmän kahvia ja sen jälkeen ripustaa pimennysverhot makuuhuoneen ikkunaan. Myös se voisi auttaa, että tarttuu toimeen sen sijaan, että päämäärättömästi haahuilee. Piirtää kaavat hameeseen, leikkaa kankaan ja ompelee valmista. Saa aikaan.


Kuunkierto puutarhassa

Sain tekstiviestin:

Tänään ja huomenna parhaat puutarhointi- ja juurtumispäivät. Kylvö ja istutus. Mullanvaihdot. Älä säilö.


Siirsin kiireesti ruohosipulit uuteen, parempaan kasvupaikkaan. Mieheni kävi hakemassa seitsemän säkkiä puutarhamultaa. Yritän ehtiä huomenna töiden jälkeen taimikauppaan ennen sen sulkemisaikaa.


tiistai 28. huhtikuuta 2015

Nanson alusmekkosia


Joskus vielä vahvasti tuumasin, että mekkoja ei viitsi käyttää talvella, niissä tulee kylmä.


Nyt olen sitä mieltä, että farkut ovat paljon kylmemmät talvipakkasilla kuin mekot ja hameet.


Tietysti tämäkin on pukeutumistekninen kysymys. Kerroksia, kerroksia.


Oli muuten yllättävän työlästä löytää ihan perusalusmekko, joka olisi sopivan pituinen ja mallinen. Materiaaliltaan miellyttävä. Ehdottomasti ilman pitsiä, se kutittaa.

Taisi olla viime syksyä, kun pysähdyin Tampereella Nanson myymälään ja sieltä löysin ihan täydellisen mustan alusmekon. Silloin sain myös kuulla, että muutkin asiakkaat olivat kaivanneet alusmekkoja kauppojen valikoimiin. En ole siis ollut ongelmani kanssa yksin.

Viime viikolla olin kävelemässä samaisen Nanson myymälän ohi ja ykskaks ajattelin käydä liikkeessä kysymässä, saisiko mekkoa valkoisena. Olin ihan varma, ettei varmaankaan saa. Vaan myyjä kertoi, että on heillä ja kävi hakemassa takahuoneesta. Mekot olivat juuri tulleet mutta niitä ei oltu vielä ehditty nostaa esille. Mikä onni ja onneksi kysyin.

Tiedän vaatekaapistani ainakin yhden keltaisen retromekon, joka pääsee kohta käyttöön valkoisen alusmekon kanssa.


Translation: Finally found underskirt with good quality and design. These are from Nanso.

--------------------------------------------------

Oletteko muuten huomanneet, että keväällä taivas on jotenkin erityisen sininen.



lauantai 25. huhtikuuta 2015

Nuorisoliittohölkkä

Kävin tänään juoksukisoissa tai oikeastaan hölkkätapahtumassa Laihian nuorisoliitolla. Edellisistä juoksukilpailuista taitaa olla jo yli 20 vuotta. Olin lapsena aktiivinen yleisuheilu- ja lentisharrastaja. Lentis on kulkenut mukana elämässäni enemmän ja vähemmän aktiivisena osana, mutta juoksun aloitin uudelleen vasta puolisentoista vuotta sitten.



Aika kylmiltään lähdin kisaan mukaan. Ajatuksenani oli, että juoksen oman rauhallisen juoksun. Mutta heti lähtökäskyn kajahdettua, päässäni naksahti kilpailuvietti päälle ja lähdin pinkomaan en nyt etujoukoissa mutta hyvinkin porukan keskivauhdin mukaan. Tajusin kyllä, että nyt menen liian lujaa enkä ikinä jaksa tätä vauhtia maaliin asti. Aika nopeaa vauhtini sitten putosikin ja juoksijoita alkoi virrata ohitseni.

Periksi en kuitenkaan antanut vaan jatkoin vauhdilla, joka tuntui siedettävältä. Kolmen kilometrin paikkeilla oli juomapiste, josta nappasin kupillisen kylmää mehua. Siitä sai potkua loppumatkalle. Viimeisellä kilometrillä jouduin hetken kävelemään, kun tuntui että mehu nousee ylös. Saatuani vatsani tasapainoon jatkoin juoksua ja pääsin lopulta maaliin ennätysajassa.

Vitosen lenkin piti olla ilman ajanottoa mutta maaliviivan ylitettyäni huomasin, että myös minut kellotettiin. Olin loppujen lopuksi juossut 10 minuuttia nopeampaa kuin tavallisesti kotolenkkeillessäni vitosen. Ei siis ihme, että meinasi mehut nousta kurkkuun.


Olen juossut viime kuukausina yleisesti ottaen tosi vähän ja vain sorateillä. Tämä kisa juostiin pääosin asfaltilla. Voin siis iloita, että kuntoni on kohtuullisessa kunnossa. Lisäksi kilpailutilanne näköjään tsemppaa ihmistä ylittämään itsensä.

Luulen, että tämän päiväinen kisa ei suinkaan ollut viimeinen vaan vasta kesän ensimmäinen. Tapahtumassa oli oma lämminhenkinen tunnelmansa ja harrastajia oli kaikenkuntoisia. Ennen kisaa kaikille oli yhteinen alkulämmittely ja lenkin päälle pääsi täydentämään energiavarastojaan reserviläisten hernesoppatykiltä. Yleensäkin tykkään tällaisista pienimuotoisista kökkähengellä järjestetyistä kylätapahtumista.

------------------------------------

Tulevia pohjalaisia tapahtumia, joihin aion osallistua ovat huomenna Rytmikorjaamon Designsunnuntai ja vappuna varmaankin kesäautoilemme vappumunkille ja -kahville Lehmäjoen Seolle.


perjantai 24. huhtikuuta 2015

Designsunnuntai Rytmikorjaamolla



Tulevana sunnuntaina Seinäjoen Rytmikorjaamolla vietetään designsunnuntaita. Aiomme olla naapurin rouvan kanssa heti aamupäivästä paikalla. Aloitellaan päivä tankkaamalla vatsat täyteen Cafe Jakarin desigbrunssilla, jonka jälkeen jaksaa vetää läpi työpajat (origamivaatteita, karkkitehtuuria ja punontaa) ja tutustua Myyntitoriin.

Veikkaan, että palaamme iltapäivällä kotiin kädet vääränä ostoksia kantaen ja aivosopukat tursuten ideoita pukeutumiseen ja sisustukseen.


torstai 23. huhtikuuta 2015

Keittolanostalgiaa

Eräänä aamuna, kun mieheni teki lähtöä töihin, hän totesi: "Taidan tänään mennä keittolaan." Aika usein hän siis ottaa omat eväät töihin. Keittola-sana jäi pyörimään mieleeni. En heti saanut sanasta ja ajatuksesta otetta mutta pian mieleeni alkoi virrata ajatus jostain turvallisesta, lapsuudesta. Pienen hetken päästä muistin, että ala-asteella mentiin syömään keittolaan. Ei silloin kukaan vielä puhunut ruokalasta. Ruokala tuli sitten vasta myöhemmin, ehkä yläasteaikoina.



Vaan kysyttiinpä silloin opettajaltakin, kun ruoka ei maistunut, saako viedä siansankoon. Ja se siansanko oikeasti vietiin sioille läheiseen kylään. Mitä lapset nyt kysyvät, kun eivät jaksa syödä? Saako viedä kompostisankoon?


Mutta koska olisin viimeksi kuullut sanan keittola. Taidan palauttaa sen sanavarastooni, koska se tuo niin paljon lämpimiä muistoja. 

Ja ruoka oli sitä paitsi aina hyvää siellä keittolassa. <3


tiistai 21. huhtikuuta 2015

Nanson Puisto-takki



En ole kauheasti lämmenyt bomber-takeille tai oikeastaan olen mieltänyt ne puettavaksi vain housujen kanssa. Koska viihdyn nykyään enemmän hameissa ja mekoissa, en ole bomberia sitten edes nähnytkään omaan käyttööni sopivaksi.

Kirpparilla tuli joskus jo viime syksynä vastaan Paola Suhosen Nansolle vuosia sitten suunnittelema Puisto-kuosinen takki. En ihan hirveästi välitä kirkkaista väreistä vaatteissa, vaikka värikkyydestä muuten tykkäänkin. Takin kirkas vihreä ja valkoinen vetivät kuitenkin maagisesti puoleensa. Vetivät niin paljon puoleensa, että vaikka takin mallikin tuntui vieraalta, ostin sen silti mukaani.

Pitkään olen vain ihaillut takkia naulakossa mutta en ole saanut otettua sitä käyttöön, koska en ole keksinyt minkä kanssa sen pukisin. Sitten tuli kevät ja tarvitsin keveän mutta lämpimän takin farkkuhameeni pariksi. Voisiko bomberia sittenkin käyttää hameen kanssa. Päivän mittaan takki tuntui hetki hetkeltä enemmän omalta ja nyt olenkin käyttänyt sitä jo useamman päivän ajan. Viimeksi puin sen mustan neulemekkoni pariksi.




Samaa tahtia kun päivä pitenee, myöhenee minun nukkumaanmenoaikani illalla. Ei vain malta. Energiavaratkin ovat ihan eri luokkaa kuin sysipimeällä talvella. Pää pursuaa ideoita pihapiiriin ja puutarhaan, vaatteiden tuunausjuttujakin olisi mielessä. Vaikka illat venyy, ei kello viiden herääminen tunnu silti mitenkään normaalia hankalammalta. Tykkään aamuisista koirien pissatuslenkeistä pitkin hiljaista metsätietä. Ja etenkin nyt kun ei tarvitse enää taskulamppua, on ihana heti herättyään heittää ulkoiluvaatteet yöpaidan päälle ja lähteä koirien kanssa ulos. Linnuillakin tuntuu olevan ihan valtavasti asiaa aamun ensimmäisinä tunteina.



Translation: I found a Nanso's Puisto-jacket from a second hand store. I like the colours of it and the good quality of materials.


----------------------------------------------------------------
dress / Jumperfabriken / Campadre
jacket / Nanso / second hand
brogue shoes / Aaltonen / second hand
silk scarf / from Karin

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Nikkarointi: Kenkähylly kierrätetystä puutavarasta

Olin perjantaina aikeissa hakea eteiseemme vanhan kenkähyllymme pariksi samanlaisen, sellaisen reilun kymmenen euroa maksavan mistäliesademetsästävarmaankaadetusta puusta tehdyn rimpulan. Hyvää siinä vanhassa oli, että siinä oli hyllyjä neljässä kerroksessa. Siihen se hyvä sitten loppuikin.

Onneksi järkiinnyin ajattelemaan, että miksi en tekisi hyllyä itse. Meiltä ja vanhempieni luota löytyy kaikki työkalut puutöiden tekemiseen. Materiaalia olisi löytynyt ihan uudestakin sahatavarasta mutta päätin hyödyntää vanhasta lahosta paloiksi pistetystä sivustavedettävästä talteen otetut terveet pohjalaudat.


Asianmukainen suojavarustus / kierrätettyä lautaa / sirkkelillä laudoista huonot päät pois ja tavaran sahaus mittaan


suunnittelua työn edetessä / kaffipaussi


koko päivä siihen meni mutta valmista tuli / huomaa alimman hyllyn mitoitus nilkkureille


Olen puhunut miehelleni, että haluaisin meille pienen puutarhavajan, jossa voisi säilöä puutarhatyökaluja sekä kukkapurkkeja ja muita varusteita. Kenkähyllyprojekti valoi uskoa itseeni. Voisinko tehdä vajan itse?


Translation: I made a new shelves for our shoes from old recycled wooden sofa.

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Kapeassa hameessa

Sen kun tietäisi, miksi olen järjestelmällisesti kieltänyt itseltäni kapean hamemallin. Olen ihastellut mallia muilla mutta kokenut vieraaksi sellaisen käyttämisen itse. Nyt on heitetty romukoppaan sekin vierauden tunne, tämähän oli ihan huippumukava.







Lyhyen ajan sisällä vaatetangoltani on ottanut tilaa kaksi kapeaa farkkuhametta. Oikeastaan siinä kävi niin, että etsin kauan kirppareilta farkkuhametta, joka olisi malliltaan, pituudeltaan ja väriltään juuri se mieleiseni, sellaista kuitenkaan löytämättä. Aikansa, kun on jotain etsinyt sitä luovuttaa. Ostin lopulta kaupasta ominaisuuksiltaan lähes etsimäni kaltaisen, tämän kuvissa näkyvän. Oikein tyytyväinen olen ollutkin hameeseen.

Mutta muutama viikko sen jälkeen, kun olin hameen ostanut, tuli kirpparilla vastaan se täydellinen Stockerin (ysäri) 100% denimiä oleva syvän tummadenimsininen farkkuhame. Olin kahden vaiheilla, ostanko kaappiini toisen hyvin samanlaisen hameen ja riittääkö molemmille käyttökertoja. Kirpparihame maksoi kuitenkin vain muutaman euron ja oli enemmän sitä mitä olen etsinyt, joten päätin kotiuttaa senkin.

Voisin kertoa toisenkin tarinan siitä, kun jotain (biker-rotsi) etsii vuosia. Luovuttaa. Ostaa korvaavan. Ja parin kuukauden päästä tulee vastaan se mitä oli alunperin etsinyt. Onko tuttua?

Olen nikkaroinut tänään koko päivän meille uutta huonekalua, joka liittyy kenkiin. Siitä lisää myöhemmin.



Translation: First time wearing pencil skirt and loving it.


-------------------------------------------------------------------
oversize coat / Marimekko / second hand
shirt / Esprit 
pencil skirt / KappAhl Hampton Republic
brogue shoes / O.I.S. / huuto.net

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Uusi banneri


Mitäs tykkäätte uudesta banneristani? Itse tykkään tosi paljon.


torstai 16. huhtikuuta 2015

Vinkkejä juoksukenkien sitomiseen


Joo voin mä tulla, vastasin kun mieheni kyseli minua kaverikseen hölkkätapahtumaan puolentoista viikon päähän. Lupasin osallistua viiden kilometrin hölkkäsarjaan ilman ajanottoa. Ihan sillä, että voin kävellä jos juoksuaskel ei kanna. Siitä on aika pitkä, kun olen viimeksi käynyt juoksemassa. Niin kauan, että sykemittaristani oli patteri loppunut eikä minulla ole mitään aikakäsitystä, koska tämä on tapahtunut.

Eilen kävin testaamassa, miltä juoksu tuntuu. Olin armollinen itselleni jo lähtiessäni ja kävelin ensimmäiset 200 metriä. 100 metrin juoksun jälkeen, alkoi pohkeissa ja säärissä tuntua ja ehdin jo ajatella, että voiko kuntoni olla mennyt näin alas. Jatkoin kuitenkin hölkäten ja kilometrin paikkeilla huomasin, että olin jo vaipunut ajatuksen virtaan enkä ollut huomannut matkan taittuneen niinkin paljon. Meno oli kevyttä eikä hengästyttänyt yhtään. Viisi kilometriä meni yllättävänkin kevyesti. Testi suoritettu onnistuneesti, enköhän tällä kuntopohjalla hökkäkisasta selviä.

Olen aika monet lenkkari- ja urheilukenkäparit ehtinyt kuluttaa elämäni aikana mutta vasta viime keväänä tajusin, miksi lenkkareissa on ylimpänä kaksi nauhanreikää vierekkän. Ahaa elämys löytyi sattumalta Nollasta vitoseen- blogista. Ottamalla sidontaan mukaan ne viimeisetkin reiät, saaadaan kenkä sidottua napakammin jalkaan ja estetään kengän hölskyminen juostessa/kävelessä. Lisää sitomisvinkkejä täältä.


maanantai 13. huhtikuuta 2015

My business style






Tyylini on omasta mielestäni aina vähän homssuinen. Toisin päin ilmaistuna, en ole ikinä erityisen sliipattu tai skarppi. Miellän sen johtuvan siitä, että käytän kirpparivaatteita. Nehän ovat kuitenkin aika usein jo sen näköisiä, että käytetty on. Lisäksi pukeutumiseni hörsöilee aika usein ei niin businesslike suuntaan, enemmän pehmeitä muotoja ja kuoseja lisänä vintage- tai hippihenkeä. Koen suurimmassa määrin tyylini pukeutua omakseni ja useimmiten tunnen vaatteissani oloni myös vakuuttavaksi.

Perjantaina minulla oli asiakastapaaminen, josta etukäteen ajattelin, että minun on oltava erityisen vakuuttava ja osoitettava ammatillista varmuutta. Pohtiessani edellisenä iltana vaatekertaa tulevaan tapaamiseen, minua ei yhtäkkiä huvittanutkaan pukea tapaamiseen kukkamekkoa, hassuja kuoseja ja värikästä jakkua. Halusin pukea jotain, missä tunne oloni itsevarmaksi. Se jokin olikin sitten farkut, paitapusero ja ehdottomasti korkeat korot. En omista jakkupukua enkä sellaista ole aikeissa hankkia, koska se olisi jo vähän liioittelua alalla, jolla työskentelen. Mutta näköjään tarvitsen kaappiini muutaman parin siistejä farkkuja ja jokusen paitapuseron näitä hetkiä varten.


-------------------------------------------------------
blanket coat / H&M
paitapusero / Esprit
farkut / Lindex
nilkkurit / Vagbond / tori.fi
laukku / Holmström Second Hand
 

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Kuvankäsittely-appsien testailua

Latasin puhelimeeni kaksi appsia kuvankäsittelyä varten. Moldiv:illa saa luotua erilaisia kuvakollaaseja ja VSCOcam:illä tekemään yleistä kuvanmuokkausta. Molempien käyttö oli heti luontevaa ja helppoa. Ohjelmista jäi vähän vaivaamaan, ettei niissä ollut kuvakoon muokkausta. Lataan yleensä kuvat blogiini 650-700 pikselin levyisinä. Nyt tallentaessani valmiin kuvan puhelimen kuvakansioon, oli pienin tallennusvaihtoehto 1200 pikseliä. Kollaasi on siis tuotu vielä läppärin ja sen kuvanmuokkausohjelman kautta, jolla pienensin kuvan blogiini sopivaksi.


Ihan mahtava tuuli puhalsi keskiviikkona. Tuuli aiheutti minulle ja minuuttiaikataululleni erikoisen päänvaivan. Minulla oli lounastapaaminen yhdentoista aikaan. Hain automaatista parkkilipun ja istahdin vielä autoon keräämään tavarani. Kun sitten avasin auton oven, kävi valtaisa puhuri, joka heitti parkkilipun jonnekin takapenkkien syövereihin. Onneksi lippu löytyi ja asetin sen uudestaan ikkunaan. Ovi auki ja hurraa, taas tuulenpuuska ja nyt lippu livahti kojelaudan ja ikkunan väliin niin syvälle ettei se näkynyt ulkoapäin katsoessa. Välikkö taas oli niin kapea, ettei sinne mahtunut sormet. Olin jo kahden vaiheilla, joudunko hakemaan uuden parkkilipun mutta onnistuin lopulta jollain keinolla saamaan sen ylös. Kaikkea voi sattua, kun on kiire mutta enpä tällaiseen osannut varautua.

Kuvasarja on samaiselta päivältä iltalenkiltäni koirien kanssa. Aurinko paistoi eikä tuuli mahtunut metsätielle. Tuntui todella keväiseltä, kun metsän takana näkyvä pelto jo kirkkaasti viheriöi. Kävelyltä tultuani, sain käteeni höyryävän kupin kuumaa teetä. Hetken takapihalla kupin kanssa pyörittyäni ja tuulensuojaa etsittyäni muistin, että meillähän on kesähuone. Juuri tällaisia ilmoja ajatellen huoneen halusin. Kun ulkona on vähän kylmä mutta aurinko jo lämmittää, voi kesähuoneessa aloittaa kesän jo vähän aikaisemmin ja sitten taas syksyllä jatkaa kesää vähän pidempään. Itse kesäaikaan sinne pääsee suojaan sadetta ja hyttysiä.


---------------------------------------------

Kiinnostaisi vähän postausten tekeminen puhelimella, onkohan hankalaa?


tiistai 7. huhtikuuta 2015

Pandansilmähame



Pantterihamonen on odottanut henkarilla ensi käyttöä niin kauan, etten edes muista koska sen olen hankkinut. En ole vain uskaltanut sitä pukea. Peläten mitä? No hame on liian... liian pantteri, liian pitkä, liian pliseerattu, liian värinen. Miksi joudun roikottamaan vaatetta henkarissa kuukausi tolkulla ennenkuin uskallan pukea sen päälleni? Helpoin ja yleisin vastaus maailmassa: mitä muut ajattelee. Ja minun pitäisi olla aikuinen ihminen ja esimerkkinä omille lapsilleni siitä, että jokainen saa olla sellainen kuin haluaa. Eikä nyt edes puhuta muusta kuin pukeutumisesta, ei pitäisi olla se maailman vakavin asia.


Sitä paitsi hame osoittautui heti ensi käytöllä maailmasta mukavimmaksi ja käytinkin sitä heti kolme päivää putkeen.


Kauempaa kun katsoo, näkee hameessa pantterikuvion. Lähempi tarkastelu osoittaa kuvion muodostuvan kukkasista. Hauskaa oli, että lapseni näki kuviot pandansilminä.


-------------------------------------------------------------------------------------
rotsi / Freaky Nation (matkamuisto Munchenistä)
neule ja hame / kirppis
huivi / Vila
nilkkurit / Emma
laukku / äidin vanha

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Muotivisa-arvonnan voittaja


Mieheni sai toimia onnettarena ja arpoi Muotivisa-arvonnan voittajaksi Saijan.
Voittajalle laitettu sähköpostia.


perjantai 3. huhtikuuta 2015

Pääsiäispasha


Olen tainnut tehdä pashaa viimeksi joskus lapsena. Nyt ihmettelen, miksi tämän herkun valmistaminen on ihan tyystin jäänyt. Niin hyvää ja miksei olisi, kun leivotaan kermalla, voilla ja sokerilla. Resepti täältä.


Iloista pääsiäistä!


torstai 2. huhtikuuta 2015

Vielä vähän lyhemmät hiukset



Kävin jättämässä kampaajalle taas hiuksiani muutaman sentin lisää. Kampaus tuntuu tosi minulta, viihdyn lyhyissä hiuksissa monin kerroin paremmin kuin pitkissä. Lisäksi pesunjälkeinen hiusten kuivamisaika on pienentynyt kolmesta tunnista tuntiin. Nyt voi helposti jättää hiustenpesu aamuun eikä hiustenpesun ajoitusta tarvitse muutenkaan niin miettiä. Vielä olisi varaa ottaa senttejä pois mutta arvelen, että sitten liikutaan jo mukavuusalueen rajoilla. Katsotaan kuuden viikon päästä, vieläkö malli lyhenee.



Ou jee, olen muarin aallonharjalla leveine lahkeineni. Farkut ovat olleet kaapissani ties kuinka kauan. Olen tainnut käyttää näitä yhden kerran joskus viime keväänä. Housut ovat jääneet käyttämättä, koska niiden lahkeet olivat senttejä liian lyhyet. Vihdoin sain aikaiseksi avattua lahkeet ja senttejä tuli heti kuutisen lisää. Nyt nämä menee jo matalan kengän kanssa. Korollisten kenkien pariksi lahkeet tarvitsisivat vielä pari senttiä lisää. Onneksi en ole luopunut farkuista lyhyen lahkeen takia sillä nämä ovat ehdottomasti mukavimmat farkut mitä kaapistani löytyy.



Kolme arkipäivää siihen meni, että vihdoin pystyn hellittämään ja fiilikset kääntyy lomamoodiin. Ihanat pääsiäisvieraamme saapuvat kohta. Pääsen kokkaamaan. Tykkään valtavasti ruuanlaitosta, kun sitä saa tehdä rauhassa ja suurelle porukalle. Tänään aion keittää ison kattilallisen lohisoppaa. Vuosien jälkeen ajattelin kokeilla tehdä taas pääsiäispashaakin.

Jos vielä keittäisi kupillisen kahvia ja sitten ulkoilemaan koirien kanssa ilman viime päivien minuuttiaikataulua


----------------------------------------------------
farkut ja jakku / kirppis
paita / Tuirelta
sormus / Kalevala Koru

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Olen lomalla




Olen viettänyt tämän viikon pääsiäislomaa. Sanan loma varsinaista merkitystä kyllä vielä haetaan. Olen hoitanut juoksevia asioita, pyykännyt, tehnyt ruokaostoksia, kuskannut lapsia sinne ja tänne, vienyt koiria lenkille minuuttiaikataululla, hakenut takkapuita ja lämmittänyt takkaa. Ei ole oikein lomalta tuntunut. Syyttää saan kyllä ihan itseänikin, sillä osasyy kireälle aikataululle ja päättömälle juoksemiselle on ollut itse itselleni laatimassa päiväjärjestyksessä.

Eilen jo kuitenkin vähän helpotti, kun kävimme ystäväni luona kahvilla. Kolme tuntia meni leppoisissa merkeissä kuulumisia vaihtaen ja omat sekä ystäväni lapset viihtyivät keskenään leikkien. Tänään aion sulkea puhelimen puoleksitoista tunniksi ja olla koko sen ajan tavoittamattomissa, vedän peiton korviin kosmetologilla ja nautin hemmottelukasvohoidosta. Huomenna meille tulee pääsiäisvieraita. Sanoisin, että kyllä tämä pikkuhiljaa alkaa lomalta tuntua ja onneksi vielä on monta lomapäivää jäljellä.