perjantai 12. syyskuuta 2014

Katse maassa vai pilvissä

Minulle on tyypillistä kulkea ja kävellä katse luotuna kohti maata. Ei ole ollenkaan harvinaista, että väistän karvamatoja, koppakuoriaisia tai muurahaisia sellaisten osuessa askeleeni kohdalle. Minua kiinnostaa kasvit, ötökät ja perhoset. Erittäin mielenkiintoisia ovat kalliot, kivenkolot ja suuret kivenlohkareet. Haaveilen vielä löytäväni niistä merkkejä asuinseutumme esihistoriallisista asukkaista.

Nyt kun puinnit ovat kylällämme suurimmaksi osaksi tehty, on mahdollista taas valikoida koirien kanssa joka päivä erilainen peltoreitti tai puikahtaa välillä metsään ja palata aina eri kohdasta takaisin pellolle. Vaikka maaseudulla ei olekaan liikenteen tuottamaa melua, on meillä kausittain maanviljelystä aiheutuvia ääniä. Toissa päiväisellä kävelyretkelläni tein havainnon, että oli taas ihan hiljaista, kuului vain palokärjen kimeä vihellys, puimurit, traktorit ja viljankuivaajat ovat hetkeksi hiljenneet.



Kun kulkee katse luotuna maahan, voi löytää ihmeellisiä aarteita. Tämä metalliesine löytyi pellolta muutamien satojen metrin päästä kotoamme. Esine vaikutti niin mielenkiintoiselta, että kiikutin sen isälleni tunnistettavaksi. Isäni epäili sen olevan vanha bensatankin korkki, ehkä moottoripyörän (huomaa sormille sopiva ratastus). Erikoiseksi asian tekee, että korkki löytyi kotipelloltamme mutta isä ei ainakaan ihan heti muistanut missään koneessa meillä olleen tällaista korkkia, joten mistä se on pudonnut, kenen koneesta ja kuinka monta vuosikymmentä sitten?


Isot kivet voivat aiheuttaa maatalouskoneille vahinkoja. Maatalon likkana tulee ihan luonnostaan peltolenkeillä tehtyä myös hyötyhommia ja kerättyä kaikki vastaan tulevat nyrkkiä suuremmat kivet pois. Tässä työmaa, joka ei ikinä lopu. Jännä mikä määrä tuolta maan alta kivenlohkaretta putkahtaakin pintaan joka vuosi.





Taskuistani löytyy lähes poikkeuksetta retkiltäni löytynytta ruostunutta pienesineistöä- pultteja ja sokkia. Viimeksi kun tyhjensin fleeseni taskut ennen takin pesuun laittamista, löytyi sieltä kuusiokoloavain ja "ehkä" kolikko, voi myös olla vaikka kärrypoletti tai ihan mitä tahansa muuta.

Mietin aina välillä minkälainen maailma minulta jää näkemättä kun katselen vain kenkäni kärkiä mutta yrityksistä huolimatta huomaan hetken taivaalle katselun jälken siirtäneeni katseeni takaisin maahan.

Huomaatko sinä kävelyretkilläsi havainnoivasi enemmän muurahaisten vai lintujen maailmaa?

2 kommenttia:

  1. Sekä että. =) Keräilen kiviä ja katselen pilviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri muistin, että hyllystäni löytyy Pilvibongarin taskuopas. Sen kanssa minäkin voisin opetella kulkemaan katse pilvissä. =)

      Poista