perjantai 16. elokuuta 2019

Tiukoissa hihoissa takki auki palellen - bikertakin ongelmat


Kertokaa ny, ootteko löytänyt bikertakin itsellenne sillee, että ootte olleet tyytyväisiä heti kerrasta takin istuvuuteen?

Tämä on mun bikertakki nro kolme tai kolme ja puoli, jos lasketaan yksi mokkainen sellainen tosi lyhytselkäinen malli. Sain takin kaverini "pussista" siis tuosta sukulaispiireissäni lanseeratusta satunnaista materiaalia olevasta kantovälineestä, joka usein sisältää itsellä/perheellä käyttämättä tai pieniksi jääneitä vaatteita ja ennustaisin, että tulevaisuudessa enenevässä määrin myös esineitä.

Pussin aukaistessani olin kyllä hämilläni ja niin iloinen yhtä aikaa. Miten kaverini voikaan luopua jostain näin hienosta takista ja ihan iliman.




Mutta niihin istuvuusongelmiin bikerin kanssa.

Ykköseksi nostaisin takkien hihat, jotka on järjestään mulle liian kapeita siis, että kyllä sinne takin alle jonkun ohuen paidan saa, mutta mä haluan mahduttaa sinne myös neuleen tai hupparin tms. lämmintä, ilman että ahistaa ja ilman tunnetta kuin hihoihin olisi lykätty heinäseipäät.

Toisena takin pituus eli se jää usein mulle liian lyhyeksi. Sanoisin, että takin pituuden pitää kohdata normaalikorkeuisten housujen vyötärö, jos jää lyhyemmäksi, niin ei kiva.

Hartialinjan kanssa olen myös ollut ongelmissa tai oikeastaan sen aiheuttaa takkiin usein kuuluvat olkapoletit vai miksi niitä kutsuu. Itse en tykkää, miten ne tekee hartioistani kuin ladonovet, etenkin kun olen vartalomallia I.

Neljänneksi vyötärönympärys. Jos takki istuu hartioista ja on muuten kiva, en saa vetskaria kiinni tai saan, mutta takin vyötärö nousee melkein jonnekin korviin ja näytän kuin neljännellä kuulla raskaanaolevalta. No okei, en ihan, mutta ymmärätte pointin.

Mutta jos asiaa miettii katukuvassa, niin montako kertaa ootte nähneet ihan kellään bikertakkia kiinni tai että takin alla olisi ollut muuta kuin ohut paita, että ehkä mä nyt vaan en kertakaikkiaan sovi katukuvaan ja olen liian järkevä.



Mutta hei, nyt mulla on biker, jossa kaikki on kohillaan! Kiitos Heli.


---------

biker / Asos / handmedown from my friend
sweater / Holmström Second Hand
jeans / Cheap Monday / Red Cross Charity Shop
hat / Fredrikson / thrifted
shoes / Pomar
 

tiistai 13. elokuuta 2019

Naurettavan pitkät bootcut-farkut


Oli aika jolloin minun oli mahdotonta löytää itselleni tarpeeksi pitkälahkeisia housuja. Nykyisin tarjontaa on jo paremmin ja erikseen long-mitoituksellakin etenkin farkuissa. Mutta kinthalla ne yli 80 senttiset lahkeet on edelleen, missään housuissa.

Nykyfarkkumuoti eli kapeat ja skinnyt lahkeet antaa paljon anteeksi pituuden suhteen. Ne oikeastaan ovat paremmatkin vähän vajaamittaisina. Pituutta en kaipaa myöskään porkkanamallin farkkuihin, onko ne samat kuin mamajeansit eli samat kuin viisnollaykköset.


Mutta silloin kuin bootcut oli pinnalla 2000-luvun vaihteessa, oli farkkujen ostaminen minulle yhtä piinaa. Tarpeeksi pitkiä lahkeita ei vain ollut. Maksimissaan pääsin siihen, että pituus riitti vielä ilman kenkää just ja just, mutta kengän kanssa housut jäi taas hölmönmittaiseksi.

Ehkä tästä traumatoisoituneena ostin kirppareilta vuosia farkkuja, joissa oli tarpeeksi pitkät lahkeet ihan vaan sillä, kun sattui löytymään. Sittemmin olen asian kanssa rauhoittunut. Mutta kyllä vieläkin tarkastan kaikki housut, joissa lukee lapussa long.

Tämän parin farkkuja sain ystävältäni. Näissä on ihan hirmupitkät lahkeet, jopa melkein liian pitkät.

Reilun pitkä bootcut-malli, eikä mitään kulutuksia tai muita tämän päivän hömpötyksiä, kirvoitti kahdeksanvuotiaassani kunnon naurut:

Mikkä nuo on, kysyi hän käkättäen.


-------

jeans / Stocker / handmedown from my friend
t-shirt / Marimekko / thrifted
cardigan / Impuls / Holmström Second Hand
sneakers / Pomar

torstai 8. elokuuta 2019

Melkein koko asua vanhaa kotimaista


Vielä paljon kesää pukeutumisessa, onneksi. Ehtiihän sitä syksypukeutumista sitten taas usein pitkälle jouluun. Valkoinen jakkuni on ollut hakemassa uutta tulemista vissiin vuoden verran varastossa. Jotenkin kun sen viime syksynä puin pariin otteeseen, jäi molemmista kerroista sellainen blääh, enpä tiedä, olisko jakku sitten kuitenkin jonkun toisen vaate. Mutta täällä vielä, uudelleen kokeilussa. Uskon, että vaate saa jäädä sittenkin.


Saappaat ja laukun ostin Hämeenlinnan Fidasta samalla reissulla, kun olimme katsomassa Metallicaa ja sukuloimassa serkkuni luona. Yritin hokea itselleni Fidalla, että en tarvitse saappaita, en tarvitse saappaita, mutta hävisin itselleni. Kuka nyt oikeasti pystyisi vastustamaan kävelykoroilla varustettuja italialaisia nahkasaappaita, joissa on nahkavuorikin. Ei kukaan. Etenkään kun pari maksoi vain kympin.


Kirppareilta löytämistäni Nanson t-paidoista on ollut tänä kesänä minulle paljon iloa. Taidan omistaa niitä kolme ja just niitä 80-90-lukulaisia malliltaan neliöitä ja lyhyenlaisia. Näissä kuvissa ylläni on pilkullinen, vaaleaan minttuun taittuva.




-------

Paljon muuten vanhaa kotimaista tässä asussa.

Finnish vintage:
jacket / Tuomiss
denim skirt
t-shirt / Nanso
hat / Tella
earrings / Aarikka

boots are Italian and bag don't know where from / both thrifted