perjantai 15. helmikuuta 2019

Terveiset vähän nuhruiselta kirppisharrastajalta


Kuvaa sä, mä kaivan! 

Assistenttiani oli mahdotonta saada ihan vain rauhassa tsillaamaan viereen kuvaa varten.


Yksi asia mihin toisten vanhoissa vaatteissa kulkeminen mulla välillä tökkää, on se että ihan väkisinkin näytän vähän nuhruiselta. On nyppyjä, vekkejä, pieniä reikiä, kulumaa ehkä jopa pieni kestolikatahra.

Voisihan sitä tietysti ostaa käytettyä uuttakin, mutta mun mielihalut vetää vuosikymmenten taakse ja se tarkoittaa yleensä elämää nähneitä ja kolhuja saaneita vaatekappaleita.


Mutta siis se nuhruisuus. Se on jonkunlainen mielentila, johon liittyy mulla varmaankin jotain hmmm... miten sen ilmaisi, jotain että ei ole salonkikelpoinen nyppyisissä vaatteissa tai että olisi vakavasti otettavampi, jos olisi enemmän chic. En oikein osaa selittää, mutta ehkä joku nappaa tästä ajatuksesta.



Sanoisin tämän takin ja neuleen olevan talven parhaimmat kirppislöytöni (ainakin muistaakseni). Ne on molemmat tavattoman nyppyisiä ja silti niin ihania, lämpimiä ja kauniita vaatekappaleita.

-------

jacket / charity shop
jeans / Lee / charity shop
home made sweater / 2nd hand / Vaasan SPR kirppis
boots / Pomar
beanie / borrowed from husband
mittens / gift from my aunt
earring / 2nd hand
puppy / Tiitus <3

-------

Äskettäin Alanista, nyt Crash Test Dummiesia. Back to the 90' =)

maanantai 11. helmikuuta 2019

Vajaamittaisia hihoja ja lahkeita


Heti, kun lämpötila putoaa nollaan ja räystäiltä tippumaan vettä, alan kuvitella, että on kevät. Ihan valtavasti huvittaisi pestä untuvatakki kesäteloille ym. Mutta kylmähän siinä tulee, jos tässä vaiheessa talvea untuvat ja topat pesee pois.

Ei sillä, etten tykkäisi talvesta, vaan ennemmin tykkään kovasti, mutta ehkä se on joku sisäänrakennettu juttu. Sitä alkaa joulun jälkeen kaivata, ei niin ehkä lämpöä, vaan erityisesti valoa. Ei ole paljon aurinkoa näkynyt, kuin ehkä kerran viime viikolla sen tunnin verran vai oliko se sittenkin toissa viikolla.


Mutta just räystäältä tippuva vesi ja tiasten sirkutus sai minut valitsemaan kaapista ylleni punaisen villakangastakin ja mustat vajaamittaiset samettihousut. Ei housut taida oikeasti olla vajaamittaiset, minä vain vähän niihin ylimittainen. Sitten kun on oikeasti kevät, vaihdan sukiksi jotkut kevyemmät, nyt vielä harmaat villaiset.

Siihen samaan kevätilotteluun voi lukea paidaksi valikoituneen raitaisen, jossa on yläosassaan pitsiä. Siinäkin muuten 3/4-mittaiset hihat.



Vihreän pipon koitiutin vähän aikaa sitten Susan kirppikseltä täyttämään vihreän vajetta pukeutumisessani. Pipo on 80 prosenttia angoraa ja 20 nailonia. Vähän se meinaa kutittaa.





--------

jacket / Marimekko / 2nd hand
vintage bag / Hoppets Stjärna Vaasa 
beanie / MQ / 2nd hand
trousers / Ewald Oy Lahti (Anna collection) / 2nd hand
shoes / Andiamo (old)
socks / H&M (old)
scarf / Balmuir
earrings / 2nd hand
gloves (very old ones)
shirt / Holly&White by Lindex / 2nd hand

tiistai 5. helmikuuta 2019

Naisellinen - pukeutumissanaston pelottava peikko


Eikös tämmönen sammareideni beige tai kameli, tai mikä sana väriä kuvaakaan parhaiten, pitäisi olla helppo väri yhdistää? Olen huomannut, ettei ole.

Olen monenlaista väriviritystä yrittänyt, silloin kun olen vähän enemmän yrittänyt, näiden housujen kanssa, mutta lopputulos on useimmiten antanut mun silmiin kuvan, että beige korostuu jotenkin likaisena. Tai vaihtoehtoisesti asukokonaisuudesta on tullut kaiken kaikkiaan ankea ja kantajastaan väsyneen näköinen.


Mä olen aiemmin ollut tyyppiä, jonka paidanhelma on ennemmin housunvyötärön päällä kuin sen alle sullottuna. Nyt kokeilin jälkimmäistä ja se toimikin aika kivasti. Olen myös pitkään kulkenut paita viimeiseen nappiin ylös asti napitettuna, mutta varovasti kokeillut nyt sitäkin, jos vaikka ihan hitusen uskaltaisi höllätä ja avata napin tai kaksi.



Mä vähän luulen, että mä olen pukeutumisessa välttänyt pukeutumistyyliä nimeltään naisellinen. Huh. Pystyn kyllä tyttömäisyyteen, mutta että naisellinen. Kyllä enemmin olen vähän jätkämäinen.

Tämä ylänapin avaaminen on mulle jo sitä naisellisuutta. Ehkä tyylini on nyt vähän murroksessa ja haen jotain pehmeämpää ja sitä naisellisuutta. Ehkä siksi kasvatan hiuksiani ja ehkä siksi ostin sirommat silmälasit. Ehkä mulla on joku ikäkriisi... tiedättehän ne pyöreät tasaluvut...



Mutta että ensi kertaa, ja juuri tässä asukokonaisuudessa, viihdyin näissä sammareissa, enkä tuntenut itseäni vähän arkisennuhruiseksi


Liekö mielialalla ollut vaikutus, mutta ei muuten itse housutkaan näyttäneet enää yhtään likaisen beigeiltä.



----------

shoes / Pomar
rest / 2nd hand

----------

Alla jotain Spotifyn mulle tarjoamaa. Täytyy tutustua artistiin lisää.




perjantai 25. tammikuuta 2019

Hame- ja suksihaaveita, täh?


Olen etsinyt kirppareilta jo vuosia ihan perus mustaa nahkahametta, mutta tuloksetta. Kuvittelisin, että niitä olisi aikoinaan ostettu ja että jokunen hameista päätyisi kiertoon, mutta ei. Hameelle mulla on aika tiukat kriteerit - polveen asti pituus, (mielellään piilo) vetoketju sivulla tai takana, pelkistetty (ei erikoisia leikkauksia tai krumeluureja. Koska hametta ei ole löytynyt nahkaisena, olen kääntänyt katseeni nyt myös keinonahkaan, mutta haluan senkin laadukkaana, hyvin istuvana ja ommeltuna.


Hame saisi olla samaa mallia kuin tämä punainen mokkaiseni. Ostin hameen kesällä Seinäjoen Fidalta vähän riskillä, kun olin melko varma, etten kuitenkaan uskalla sitä käyttää. Punainen voi joskus olla pelottava väri, varmaan sitten mulle liian näkyvä.

Nyt ekoja kertoja hametta käytettyäni olen ihastunut vaatteeseen palavasti ja se on jäänyt pysyväksi osaksi vaaterekkiäni, jolla pyörii jokapäiväisessä arkikäytössä kiertävät lempihameeni, neuleeni ja paitani.

Ehkä sen mustankin aika joskus vielä tulee.
 



Silkkipaidan hankin viime keväänä Frida Marinan kirpparipuolelta. Tykkään valtavasti sen sinisyydestä ja miten ihanaa onkaan pukeutua silkin lämmittävään syleilyyn. Jos edellisessä postauksessa mainitsin Benettonin, niin tämä harmaa neule on juurikin siltä merkiltä. Kaivoin neuletakin kälyn släktloppis-pussista ja se on ollut siitä lähtien kovasti käytössä.



Talvi näyttäytyy nyt parhaimmillaan. Mä tykkään lumesta ja pakkasesta. Tuuli puhallussuunnastaan huolimatta on välillä ollut vähän raaka, mutta sitäkin pääsee helposti suojaan, kun astuu tieltä metsän puolelle.

Olen käynyt vähän myös hiihtämässä. Viihdyn valmiita pururatoja enemmän omilla laduillani pelloilla metsänrajassa. Hiihdän jollain vaan suksilla, liekö appiukon vanhat ja monotkin kaksi numeroa liian suuret, mutta hyvin ne tuolla pelittää. Vähän olen nyt haaveillut en tiedä kutsutaanko niitä metsä- tai retkisuksiksi. En sellaisista raskaita puisista vaan kevyistä nykyaikaisista, jotka on vähän perussuksea leveämmät. Olisi ihana poiketa suksilla pellolta metsään ja etsiä uusia reittejä, löytää ja ihmetellä.

Talviraikasta viikonloppua <3



--------

silk blouse / Marc Aurel / Frida Marina
cardigan / Benetton / hand me down from my sister-in-law
suede skirt / home made / Fida Seinäjoki
boots / Dockers (old)
 

perjantai 11. tammikuuta 2019

Benettonin väreissä ja poolokauluksista


Kun pukeutumisessa yhdistellään perusvärejä suurina pintoina, mulla tulee välittömästi mieleen 90-luku ja Benetton. Jos tähän asuun vielä lisäisi keltaisen villakankaisen duffelin, niin se olis siinä. 

Benetton ei juurikaan vaikuttanut minun elämääni tuolloin kuin muistaakseni yksien vihreiden sammareiden muodossa, joiden kanssa käytin äidin nuorena kutomaa lyhythihaista keltaista neuletta sekä neuleen alla mitä nyt vaan kauluspaitaa, varmaankin jotain veljesteni kaapista. Sammareita eikä niitä kauluspaitoja minulla enää ole, mutta se keltainen neule löytyy kyllä kaapistani.
 


Sininen neule on 55 prosenttia silkkiä ja 45 rayonia ja se on todellisuudessa syvemmän sininen. Ihan kunnon sinisen värin lisäksi olen viime aikoina huomannut hypisteleväni ja jopa ihan etsiväni poolokauluksia, mikä on sinänsä vähintäänkin outoa, sillä en ole käyttänyt pooloja kuin teininä ja silloinkin muistelisin, että flanellipaitojen alla. Poolokaulukset etenkin sellaiset kunnon korkeat ovat tuntuneet ahdistavilta. Nyt näen paitamallissa valtavasti potentiaalia, ei minkään alla, vaan ihan päällypaitana.

Aika vähän pooloneuleita näkee kirppareilla kuitenkaan. Paitsi ikävä kyllä niitä ketjuliikkeiden tekokuituisenryttyisennyppyisiä. Mua kiinnostaa villa- tai silkkisekoitteiset, mutta ostin tuossa juuri myös ihan perinteisen Nanson puuvillapoolonkin. SPR:ltä. Eurolla. Ruskean.


Ensi viikoksi olen varannut kampaajan. Leikkaus ja kyllä myös väri. Harmaistani en todellakaan aio luopua, vaan ajatukseni on niitä korostaa.



Hyvää viikonloppua <3


-------

silk + rayon blouse / 2nd hand
vintage skirt / Finnkarelia / 2nd hand
earrings / Aarikka? / 2nd hand
boots / Dockers (ten years old)
beanie / made by my sister-in-law