keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Oi ihana talvi



Oi ihana talvi - lumi ja pakkanen. Kävelin eilen iltapäivällä koiran kanssa tavallista reittiämme, pitkin metsän- ja pellonreunaa sekä metsätietä. Aurinko paistoi puiden latvojen tasalta luoden keijumaista valoa kuusien oksistoon ja puiden juurille. Tuuli unohti puhaltaa ja lämpömittari viipyili nollan tuntumassa.





Olin aiemmin päivällä käynyt potkukelkkailemassa ja hiihtämässä, oikeaa murtsikkaa pellolla. Ensin talsin suksilla itselleni ladun ja ehkä noin kolme kierrosta hitaasti latua kierrettyäni, sitä pystyi jo vähän hiihtämään. En tarvitse pururataa ja valmista latua, kiireettömyys pellolla ja metsässä on paras.



Iltapäiväkävelyllä mieleeni palasi yhtäkkiä lapsuuden talvet. Kun koulun jälkeen vedettiin sukset jalkaan ja hiihdeltiin pitkin teitä ja peltoja. Pystyin aistia miltä talvi tuntui ja tuoksui silloin. Kauluksen välistä niskaan sulava lumi, palelevat varpaat ja punoittavat posket. Hiihdon jälkeen patteria vasten nostetut jalat ja kuuman kaakaon. Pikku Kakkosen ja tiistai-illan kirjastoauton.

Miten olenkaan kaivannut kunnon talvea.


-----
boots / Pomar
rest / 2nd hand


maanantai 8. tammikuuta 2018

KEHÄKUKKA-PALASHAMPOON TESTAUS

Lähdin vuodenvaihteessa testaamaan joskus serkultani saamaa kehäkukka-palashampoota. Merkkiä en enää muista, kun shampoon kääre on ehtinyt hävitä.




Nykymaailman pesuhuoneita ei selvästi ole suunniteltu palashampooystävällisiksi. Mihin ihmeeseen palasen laittaa, kun tilassa ei ole kuin pulloille suunniteltu ritilähyllykkö? Ratkaisin asian lopulta etsimällä kaapista pienen lautasen ja asetin shampoon sille. Että pala kuivahtaa käytön välillä, asetin sen alle vielä pienen keittiösienen. Koko komeus löytyy nyt pesuhuoneessa olevan kenkähyllykön alemmalta ritilältä. Ei kätevää eikä nättiä, mutta mahdollista. (Sellaista säilytysideaa olen kehittänyt, jos shampoolle virkkaisi pienen naulaan ripustettavan pussin.)


Sitten käyttökokemuksiin noin kahdeksan hiustenpesukerran jälkeen. Kun shampoon on hieronut käsiin ja sitä alkaa levittää hiuksiin, niin saippuan vaahto tuntuu noin kaksi sekuntia, jonka jälkeen tulee tunne kuin tukkaan ei olisi laittanut mitään. Pitäisiköhän shampoota lisätä pään eri osiin useamman kerran? Olen päätynyt olemaan lisäämättä. Shampoo ei siis juurikaan vaahtoa tai vaahto ainakin sammuu tosi nopeaa. Onko sen tarpeen vaahdota?


Pesukertojen jälkeen hiukset eivät todellakaan tunnu samalta kuin tavallisen shampoon jäljiltä eli minun tapauksessani pörröisiltä ja ilmavilta, jotka yhdistän puhtauteen. Hiusten kuivuttua ne tuntuvat ja näyttävät vähän tahmaisilta kuin hiuksiin olisi laittanut muotoilutuotetta. Positiivista parin viikon testauksen jälkeen on, että palashampoota käyttäessäni minun ei tarvitse käyttää hiustenhoitoaineita tasoittamaan pörröisyyttä.

Palashampoon käyttö on herättänyt paljon kysymyksiä aiemmassa tekstissä esille tulleiden lisäksi. Miltä näyttää ja tuntuu puhtaat hiukset? Peseekö tavallinen shampoo liian puhtaaksi? Mitä jos lähden matkalle, mihin pakkaan shampoon? 

Vähän on nyt siinä ja siinä, jatkanko shampoon testaamista vai siirränkö sen käsienpesualtaan reunalle. Ehkä sinnittelen testin äärellä vielä vähän aikaa, ehkä täyteen kuukauteen asti. Kiinnostaisi myös kokeilla jotain toista vastaavaa tuotetta. Marseillesaippua sopii käsittääkseni myös hiustenpesuun?


maanantai 1. tammikuuta 2018

SATSASIN UUTEEN KAULAHUIVIIN


En ole ostanut pitkään aikaan itselleni mitään. Olen käynyt tosi vähän kirppareilla viime aikoina. Ja tuli ne veronpalautuksetkin. Huivista on sitten iloa moneksi vuodeksi. 

Näin vakuuttelin itselleni ennen kuin astuin putiikkiin ostamaan joululahjaa itse itselleni. Vielä tarvitsi päättäväisesti kävellä huivien luon. Pitää kiinni päätöksestä, että haluan laadukkaan kashmirhuivin. Perääntyä ei saanut, vaikka hintalappu laittoi haukkomaan henkeä. Maksu kassalle ja huh.

Se on nyt minun, musta Balmuirin kashmirvillahuivi ja se on i-ha-na, pehmeä ja lämmin. Se on kaipaamani yksivärinen. Ja lisäksi se on niin musta, kun ole kieltänyt värin olemassa olon toista vuosikymmentä.




Äidiltä joululahjaksi saamani kynsikkäät ovat myös olleet ahkerassa käytössä. Käsineet löytyivät joulumyyjäisistä. Ne olivat silmiinpistävän erilainen pari kuin kaikki muut neuletyöt myyntipöydällä, jotka olivat enemmän perinteisiä. Mustan pohjan päällä punaisia virkattuja kukkia ja vielä pitsikoristeiset reunat. Rakkautta ensisilmäyksellä.

-----

hat / Holmström Second Hand
jacket / Femitex  / finnish vintage
skirt / Marc O'Polo
half mittens / gift
scarf / Balmuir
boots /Dockers

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

HYVÄ JOULU



Joulu tuli, oli ja meni tänä vuonna erityisen rennosti. Olimme kotona, söimme hyvin ja kuuntelimme jouluradiota. Pukkikin kävi ja toi lahjoja, joista iloittiin. Minä sain lahjaksi lipun Sonata Arctican keikalle tammikuussa. Olin ehkä jo päättänyt, että sinne pitää mennä, mutta paketista paljastuneet liput lopettivat sen ikuisen pääni sisällä pyörivän mennäkö vai eikö mennä-mittelön.

Olen syönyt kilokaupalla suklaata, pipareita ja marmeladikarkkeja. Kuunnellut spotifysta musiikkia ja löytänyt sieltä uutta. Olen lukenut kirjaa. Olen tehnyt lenkkejä koiran kanssa, ja ilman koiraa juosten. Olen harjoitellut tähtitaivaan kuvaamista ja kulkenut muutenkin tiiviisti kameran kanssa. Olen iloinnut lumesta ja valosta.

Hyvä joulu.

----

Tapaninpäivänä olimme syömässä vanhemmillani. Ylläni oli äidin vanha mekko 70-80-lukujen vaihteesta.